Ansioverotus http://jariojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/149909/all Wed, 15 Nov 2017 10:13:47 +0200 fi Verosuunnittelua työn optimoinnilla http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246104-verosuunnittelua-tyon-optimoinnilla <p>Kun työtähän on kaikille niin paljon kuin vain ehditään tekemään, eikä Suomessa ole perheverotusta, niin sittenhän kannattaa optimoida saman katon alla asuvien työtunnit, jotta veroihin menisi mahdollisimman vähän ja mahdollisia työttömyys-/asumistukia tulisi mahdollisimman paljon. Eihän tuo edellämainitsemani pidä tietty paikkaansa, mutta lähinnä laskelma osoittaa, että verotus- ja tukiviidakko käyttäytyy välillä mielivaltaisesti. Luvut Helsingin osalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvahan esittää tietenkin sitä, että kuinka paljon pariskunta hyötyy siitä, että työt (eli palkka) jakaantuisi erilailla verrattuna huonoimpaan vaihtoehtoon. Ensin on perheen yhteispalkkatulot ja sen jälkeen variaatioiden erot heikoimpaan vaihtoehtoon (jolta uupuu palkki, koska lukema on nolla).</p><p>&nbsp;</p><p>Ainakin se näkyy, että pienituloisen parin ollessa kyseessä kannattaa ennemmin kummankin käydä vuoropäivinä tekemässä samaa hommaa kuin vain, jotta toinen kävisi töissä. Isompituloisten kohdalla homma menee toisinpäin, eikä downshiftaus ja puolipäiväinen homma enää kannatakaan osapuolille, vaan kannattaa ennemmin toisen jäädä vaikka kokonaan kotiin ja toisen tehdä täysipäiväistä työtä.</p><p>&nbsp;</p><p>4000&euro;/kk&nbsp;&nbsp; &nbsp;<br />4000 + 0&nbsp;&nbsp; &nbsp;3376,05<br />3500 + 500&nbsp;&nbsp; &nbsp;3464,04<br />3000 + 1000&nbsp;&nbsp; &nbsp;3443,2<br />2500 + 1500&nbsp;&nbsp; &nbsp;3325,8<br />2000 + 2000&nbsp;&nbsp; &nbsp;3257,12</p><p>3500&euro;/kk<br />3500 + 0&nbsp;&nbsp; &nbsp;3102,86<br />3000 + 500&nbsp;&nbsp; &nbsp;3185,61<br />2500 + 1000&nbsp;&nbsp; &nbsp;3160,05<br />2000 + 1500&nbsp;&nbsp; &nbsp;3005,72</p><p>3000&euro;/kk<br />3000 + 0&nbsp;&nbsp; &nbsp;2824,43<br />2500 + 500&nbsp;&nbsp; &nbsp;2902,46<br />2000 + 1000&nbsp;&nbsp; &nbsp;2839,97<br />1500 + 1500&nbsp;&nbsp; &nbsp;2754,32</p><p>2500&euro;/kk<br />2500 + 0&nbsp;&nbsp; &nbsp;2541,28<br />2000 + 500&nbsp;&nbsp; &nbsp;2598,51<br />1500 + 1000&nbsp;&nbsp; &nbsp;2656,44</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteenä Kelan ja Veroviraston laskurit.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun työtähän on kaikille niin paljon kuin vain ehditään tekemään, eikä Suomessa ole perheverotusta, niin sittenhän kannattaa optimoida saman katon alla asuvien työtunnit, jotta veroihin menisi mahdollisimman vähän ja mahdollisia työttömyys-/asumistukia tulisi mahdollisimman paljon. Eihän tuo edellämainitsemani pidä tietty paikkaansa, mutta lähinnä laskelma osoittaa, että verotus- ja tukiviidakko käyttäytyy välillä mielivaltaisesti. Luvut Helsingin osalta.

 

Kuvahan esittää tietenkin sitä, että kuinka paljon pariskunta hyötyy siitä, että työt (eli palkka) jakaantuisi erilailla verrattuna huonoimpaan vaihtoehtoon. Ensin on perheen yhteispalkkatulot ja sen jälkeen variaatioiden erot heikoimpaan vaihtoehtoon (jolta uupuu palkki, koska lukema on nolla).

 

Ainakin se näkyy, että pienituloisen parin ollessa kyseessä kannattaa ennemmin kummankin käydä vuoropäivinä tekemässä samaa hommaa kuin vain, jotta toinen kävisi töissä. Isompituloisten kohdalla homma menee toisinpäin, eikä downshiftaus ja puolipäiväinen homma enää kannatakaan osapuolille, vaan kannattaa ennemmin toisen jäädä vaikka kokonaan kotiin ja toisen tehdä täysipäiväistä työtä.

 

4000€/kk    
4000 + 0    3376,05
3500 + 500    3464,04
3000 + 1000    3443,2
2500 + 1500    3325,8
2000 + 2000    3257,12

3500€/kk
3500 + 0    3102,86
3000 + 500    3185,61
2500 + 1000    3160,05
2000 + 1500    3005,72

3000€/kk
3000 + 0    2824,43
2500 + 500    2902,46
2000 + 1000    2839,97
1500 + 1500    2754,32

2500€/kk
2500 + 0    2541,28
2000 + 500    2598,51
1500 + 1000    2656,44

 

Lähteenä Kelan ja Veroviraston laskurit.

]]>
0 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246104-verosuunnittelua-tyon-optimoinnilla#comments Ansioverotus Wed, 15 Nov 2017 08:13:47 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246104-verosuunnittelua-tyon-optimoinnilla
Suuri uteliaisuus- ja kateusveropäivä http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245366-suuri-uteliaisuus-ja-kateusveropaiva <p>Jälleen media suorastaan huutaa miten me maksamme veroja. Vero on vanha keksintö, sen idea oli joukkovoimalla luoda suuria hankkeita, joita yksittäinen ihminen ei kykenisi tekemään.</p> <p><strong>Verotus on kehittynyt tai ainakin tarkoitettu osaltansa tuloa tasaavaksi ilmiöksi ja sille vastavoimaksi on virittynyt nokkelien veroneuvojien joukko, jotka osaavat neuvoa lailliset ja lain rajamailla olevat keinot vältellä veroja </strong>---</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Miksi meitä kiinnostaa niin suuresti mitä tuo naapuri tai juuri Nalle Wahlroos tienaa?</strong></p> <p>Oleme utaliaita [1 (hyvä) ja olemme myös kateellisia [2 (hyvä!) - Näillä mennään, nyt tälle vuodelle tieto edellisestä vuodesta 2016 tuottaa erinomaisesti <em>positiivisuuden lähteen</em> &ndash;</p> <p>Supercellin omistajat ja johto, ainakin osa heistä tai erityisesti yksi sanoi: &rdquo;<em>Tämä yhteiskunta on antanut meille niin paljon, että nyt on meidän vuoro kiittää siitä</em> &hellip; &rdquo; -osapuilleen näin. Muistamme jokin aika sitten perustetun ME-säätiön [3, tämänkin takana ovat juuri nämä Supercell &ndash; veroa iloisesti [4 maksavat henkilöt!</p> <p>...</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Otteita mediapurskeista &ndash; nythän aviisit ja internetkanavat on väärällään veroa, veroa ja niiden maksajia!</strong></p> <p><strong>1</strong></p> <p>&rdquo; &hellip; <strong>John Nicholas Derome</strong>* kuuluu Supercellin omistajiin. Hänellä oli vuonna 2016 yli 60,5 miljoonaa euroa verotettavaa pääomatuloa ja yli 13,4 miljoonaa euroa ansiotuloa. Yhteensä tulot olivat yli 74 miljoonaa euroa &hellip; &rdquo; - Iltalehti</p> <p>~ <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200501185_u0.shtml">http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200501185_u0.shtml</a> -</p> <p><em>Kommentti ylläolevaan</em>:</p> <p>&rdquo;Kateuspäivän ahkeruus, yritteliäisyys, työteliäisyys, onnekkuus, nokkeluus, oveluus ja ahneus tilastoa. Kärjessä positiivisuuden merkkihenkilöt Supercellistä ... &rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>2</strong></p> <p>&rdquo;Supercellin perustajat verotulojen kärjessä &ndash; Paanasella suurimmat ansiotulot, Deromella pääomatulot. Menestyneen peliyhtiön miehet olivat viime vuonna sekä ansio- että pääomatulojen kärjessä &hellip; &rdquo; -Yle</p> <p>~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9910355">https://yle.fi/uutiset/3-9910355</a> -</p> <p>~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9910143">https://yle.fi/uutiset/3-9910143</a> -</p> <p><em>Kommentti ylläolevaan</em>:</p> <p>&rdquo;... Kateuspäivän positiivisin uutinen, mutta miksi! &rdquo; [5</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>3</strong></p> <p>&rdquo;Kuka ansaitsi eniten vuonna 2016? HSTV:n Verostudio analysoi verotiedot. Helsingin Sanomat seuraa vuoden 2016 verotietojen julkistamista verkossa keskiviikkona aamulla</p> <p>&hellip; &rdquo; -HS</p> <p>~ <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005430999.html">https://www.hs.fi/talous/art-2000005430999.html</a> -</p> <p><em>Kommentti ylläolevaan</em>:</p> <p>&rdquo;... Suosittua ajanviihdettä uteliaisuutena, sisältää myös kateuden lähteen. Se vaan nyt sattuu olemaan niin, että toiset ovat ahkerampia, yritteliäämpiä, työteliäämpiä, onnekkaampia, nokkelampia, ovelampia ja ahneempia kuin toiset &rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Vuonna 2016 ja 2013 kirjoitin samasta tämän otsikon aiheesta näin:</strong></p> <p>&rdquo; &hellip; &rdquo;Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no &ndash; kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - &#39;Alepan kassa&#39; tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän, hyvä tämäkin, mutta kuitenkin aika vähän ostovoimaa.</p> <p><strong>A.</strong> Kuinka paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja <strong>Matti Vuoria </strong>kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? &ndash; Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin, tämähän kertoi erinomaisesta ostovoimasta&rdquo;.</p> <p><strong>B.</strong> Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja <strong>Jorma Ollila </strong>&ndash; no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle &ndash; yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme &ndash; tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen &ndash; No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.</p> <p><strong>C.</strong> Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista &ndash; <strong>Juha Hernesniemi </strong>&ndash; ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.</p> <p>&hellip; &rdquo;</p> <p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/11/tanaan-oli-kateuspaiva-edellisen-vuodet.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/11/tanaan-oli-kateuspaiva-edellisen-vuodet.html</a> -</p> <p>&nbsp;</p> <p>...</p> <p><strong>Entä nyt, kun veronmaksajien määrä vähenee</strong>, työ vähenee [6, robotit lisääntyvät ja tuloutuvia veroja saattaa kohdata kato &ndash; ellemme keksi uusia verotusmuotoja, jos yleensä haluamme jatkaa inhimillistä tulontasausta ja heikompien tukemista &ndash; kuten varmaan Supercell &ndash;veronmaksajat osaltansa ajattelevat [!] ---</p> <p><strong>Entä nyt, kun joudumme miettimään digitalisaation myötä</strong> verotussysteemien muutosta lähemmäksi haitallisuuksien &ndash; jäljen jättöjen - <em>progressiivisesti</em> verotusta &ndash; henkilökohtaisesti ja jopa reaaliaikaisesti [7.</p> <p>Onko niin, että huomenna on <em>vain kulutusvero </em>[8, henkilökohtaisena &ndash; ja kullekin oma <em>verotili</em>, josta voit katsoa oletko plus- vai miinusmerkkinen [9, niin ympäristöjälkesi kuin suuntaan ja toiseen verovirtauksen osalta ---</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Niin, olemmeko nyt valinnankauhassa &ndash; maksammeko työ- vai omaisuustuloveroa</strong>, kun työ karkaa roboteille ja automaatiolinjoille [0, jotka tuottavat sitä maallista tavaraa, joita me yhä innokkaammin yötäpäivää kaupoista ja netistä ostelemme &ndash;</p> <p>&hellip; mutta lopulta millä tuloilla ja miten ne verot kertyvät, koska tuo alun määrite joukkovoimasta on edelleen voimassa &ndash; kukaan ei kykene, eikä halua, ellei saa sille tuottavia liiketoimimahdollisuuksia - yksin kustantamaan esimerkiksi <em>yhteistä</em> metroa pääkaupunkiseudulle!</p> <p>&nbsp;</p> <p>&hellip;</p> <p><strong>Numerointi tekstistä</strong></p> <p>[1 Uteliaisuus ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html">https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html</a> -</p> <p>[2 Kateellisuus ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/kateus-ja-nyttmisenhalu-moottoroi-mys.html">https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/kateus-ja-nyttmisenhalu-moottoroi-mys.html</a> -</p> <p>[3 ME &ndash; säätiö ~ <a href="http://www.mesaatio.fi/">http://www.mesaatio.fi/</a> -</p> <p>[4 Laajempana selvityksenä &ndash; tutkimusten mukaan maksamme iloisesti veroja &hellip; ~ <a href="http://beta.oikeamedia.com/o1-46108">http://beta.oikeamedia.com/o1-46108</a> -</p> <p>[5 <strong>ME-säätiö!</strong> &rdquo; &hellip; Tähän voisi nyt vilpittömästi ja yhteenkuuluvaisesti todeta - Hyvä ME! <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/200-miljoonaa-nuorille-nain-supercell-miljonaarien-saatio-aikoo-pelastaa-syrjaytyneet-6588994">ME-säätiö</a> tullee jakamaan 200 miljoonaa euroa <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/10/nuoret-huutavat-aanettomasti-hataansa.html">syrjäytyneille nuorille</a>. Lahjoitus voidaan, niin toteutuessaan tulkita vastavuoroisuudeksi nuorille, jotka laajana kautta maailman joukkona ovat mahdollistaneet Supercellin ilmiömäisen nousun! ~<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110122549461_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110122549461_uu.shtml</a> - Supercell on myös erinomainen veronmaksaja! &hellip; &rdquo;</p> <p>[5 Iloiset pelimiehet, jotka kiittävät yhteiskuntaa, koska ovat saaneet siltä niin paljon!</p> <p>[6 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/10/tyota-tullaan-tekemaan-vain-tarvittaessa.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/10/tyota-tullaan-tekemaan-vain-tarvittaessa.html</a> -</p> <p>[7 Esimerkiksi tämä ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/maksat-vain-ajetuista-kilometreista.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/maksat-vain-ajetuista-kilometreista.html</a> -</p> <p>[8 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/lopulta-jaljelle-jaa-vain-aito.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/lopulta-jaljelle-jaa-vain-aito.html</a> -</p> <p>[9 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html</a> -</p> <p>[0 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen.html</a> -</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>EKSTRA</strong></p> <p><strong>Avoimen yhteiskunnan merkki &ndash; ole utelias ja tutki tilastoja!</strong></p> <p>~<a href="http://yle.fi/uutiset/hyvinvointiprofessori_kertoo_nelja_syyta_miksi_verotietoja_saa__ja_kannattaa_tirkistella/9265177">http://yle.fi/uutiset/hyvinvointiprofessori_kertoo_nelja_syyta_miksi_verotietoja_saa__ja_kannattaa_tirkistella/9265177</a> &ndash; professori <strong>Juho Saari </strong>&ndash; Jyväskylän yliopisto.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ilkka Luoma</p> <p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p> <p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p> <p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>US VU T BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/807052172838045/">FB</a> BLOG 155017</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>DOC</strong> veropaiva_01112017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p> <p><strong>PVM</strong> 01112017</p> <p>&nbsp;</p> <p>775_6956</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälleen media suorastaan huutaa miten me maksamme veroja. Vero on vanha keksintö, sen idea oli joukkovoimalla luoda suuria hankkeita, joita yksittäinen ihminen ei kykenisi tekemään.

Verotus on kehittynyt tai ainakin tarkoitettu osaltansa tuloa tasaavaksi ilmiöksi ja sille vastavoimaksi on virittynyt nokkelien veroneuvojien joukko, jotka osaavat neuvoa lailliset ja lain rajamailla olevat keinot vältellä veroja ---

 

Miksi meitä kiinnostaa niin suuresti mitä tuo naapuri tai juuri Nalle Wahlroos tienaa?

Oleme utaliaita [1 (hyvä) ja olemme myös kateellisia [2 (hyvä!) - Näillä mennään, nyt tälle vuodelle tieto edellisestä vuodesta 2016 tuottaa erinomaisesti positiivisuuden lähteen

Supercellin omistajat ja johto, ainakin osa heistä tai erityisesti yksi sanoi: ”Tämä yhteiskunta on antanut meille niin paljon, että nyt on meidän vuoro kiittää siitä … ” -osapuilleen näin. Muistamme jokin aika sitten perustetun ME-säätiön [3, tämänkin takana ovat juuri nämä Supercell – veroa iloisesti [4 maksavat henkilöt!

...

 

Otteita mediapurskeista – nythän aviisit ja internetkanavat on väärällään veroa, veroa ja niiden maksajia!

1

” … John Nicholas Derome* kuuluu Supercellin omistajiin. Hänellä oli vuonna 2016 yli 60,5 miljoonaa euroa verotettavaa pääomatuloa ja yli 13,4 miljoonaa euroa ansiotuloa. Yhteensä tulot olivat yli 74 miljoonaa euroa … ” - Iltalehti

~ http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200501185_u0.shtml -

Kommentti ylläolevaan:

”Kateuspäivän ahkeruus, yritteliäisyys, työteliäisyys, onnekkuus, nokkeluus, oveluus ja ahneus tilastoa. Kärjessä positiivisuuden merkkihenkilöt Supercellistä ... ”

 

2

”Supercellin perustajat verotulojen kärjessä – Paanasella suurimmat ansiotulot, Deromella pääomatulot. Menestyneen peliyhtiön miehet olivat viime vuonna sekä ansio- että pääomatulojen kärjessä … ” -Yle

~ https://yle.fi/uutiset/3-9910355 -

~ https://yle.fi/uutiset/3-9910143 -

Kommentti ylläolevaan:

”... Kateuspäivän positiivisin uutinen, mutta miksi! ” [5

 

3

”Kuka ansaitsi eniten vuonna 2016? HSTV:n Verostudio analysoi verotiedot. Helsingin Sanomat seuraa vuoden 2016 verotietojen julkistamista verkossa keskiviikkona aamulla

… ” -HS

~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005430999.html -

Kommentti ylläolevaan:

”... Suosittua ajanviihdettä uteliaisuutena, sisältää myös kateuden lähteen. Se vaan nyt sattuu olemaan niin, että toiset ovat ahkerampia, yritteliäämpiä, työteliäämpiä, onnekkaampia, nokkelampia, ovelampia ja ahneempia kuin toiset ”

 

Vuonna 2016 ja 2013 kirjoitin samasta tämän otsikon aiheesta näin:

” … ”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän, hyvä tämäkin, mutta kuitenkin aika vähän ostovoimaa.

A. Kuinka paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin, tämähän kertoi erinomaisesta ostovoimasta”.

B. Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

C. Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.

… ”

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/11/tanaan-oli-kateuspaiva-edellisen-vuodet.html -

 

...

Entä nyt, kun veronmaksajien määrä vähenee, työ vähenee [6, robotit lisääntyvät ja tuloutuvia veroja saattaa kohdata kato – ellemme keksi uusia verotusmuotoja, jos yleensä haluamme jatkaa inhimillistä tulontasausta ja heikompien tukemista – kuten varmaan Supercell –veronmaksajat osaltansa ajattelevat [!] ---

Entä nyt, kun joudumme miettimään digitalisaation myötä verotussysteemien muutosta lähemmäksi haitallisuuksien – jäljen jättöjen - progressiivisesti verotusta – henkilökohtaisesti ja jopa reaaliaikaisesti [7.

Onko niin, että huomenna on vain kulutusvero [8, henkilökohtaisena – ja kullekin oma verotili, josta voit katsoa oletko plus- vai miinusmerkkinen [9, niin ympäristöjälkesi kuin suuntaan ja toiseen verovirtauksen osalta ---

 

Niin, olemmeko nyt valinnankauhassa – maksammeko työ- vai omaisuustuloveroa, kun työ karkaa roboteille ja automaatiolinjoille [0, jotka tuottavat sitä maallista tavaraa, joita me yhä innokkaammin yötäpäivää kaupoista ja netistä ostelemme –

… mutta lopulta millä tuloilla ja miten ne verot kertyvät, koska tuo alun määrite joukkovoimasta on edelleen voimassa – kukaan ei kykene, eikä halua, ellei saa sille tuottavia liiketoimimahdollisuuksia - yksin kustantamaan esimerkiksi yhteistä metroa pääkaupunkiseudulle!

 

Numerointi tekstistä

[1 Uteliaisuus ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html -

[2 Kateellisuus ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/kateus-ja-nyttmisenhalu-moottoroi-mys.html -

[3 ME – säätiö ~ http://www.mesaatio.fi/ -

[4 Laajempana selvityksenä – tutkimusten mukaan maksamme iloisesti veroja … ~ http://beta.oikeamedia.com/o1-46108 -

[5 ME-säätiö! ” … Tähän voisi nyt vilpittömästi ja yhteenkuuluvaisesti todeta - Hyvä ME! ME-säätiö tullee jakamaan 200 miljoonaa euroa syrjäytyneille nuorille. Lahjoitus voidaan, niin toteutuessaan tulkita vastavuoroisuudeksi nuorille, jotka laajana kautta maailman joukkona ovat mahdollistaneet Supercellin ilmiömäisen nousun! ~http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110122549461_uu.shtml - Supercell on myös erinomainen veronmaksaja! … ”

[5 Iloiset pelimiehet, jotka kiittävät yhteiskuntaa, koska ovat saaneet siltä niin paljon!

[6 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/10/tyota-tullaan-tekemaan-vain-tarvittaessa.html -

[7 Esimerkiksi tämä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/maksat-vain-ajetuista-kilometreista.html -

[8 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/lopulta-jaljelle-jaa-vain-aito.html -

[9 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html -

[0 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen.html -

 

EKSTRA

Avoimen yhteiskunnan merkki – ole utelias ja tutki tilastoja!

~http://yle.fi/uutiset/hyvinvointiprofessori_kertoo_nelja_syyta_miksi_verotietoja_saa__ja_kannattaa_tirkistella/9265177 – professori Juho Saari – Jyväskylän yliopisto.

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 155017

 

DOC veropaiva_01112017.doc – OpenOffice Writer

PVM 01112017

 

775_6956

]]>
53 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245366-suuri-uteliaisuus-ja-kateusveropaiva#comments Ansioverotus Supercell Tulontasaus Veronmaksajat Verovälttely Wed, 01 Nov 2017 09:28:19 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245366-suuri-uteliaisuus-ja-kateusveropaiva
Pieni- ja keskituloisia ei saa unohtaa http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245278-pieni-ja-keskituloisia-ei-saa-unohtaa <p>Hallitusohjelman mukaan &rdquo;ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä, pieni- ja keskituloisia painottaen&rdquo;. Kirjauksen toteutuminen toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille kaivattua ostovoimaa. Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin unohtanut erityisesti pienen työeläkkeen saajat.</p><p>Hallituksen tuloveroesitys keventää 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotusta yli 400 euroa vuodessa, 1600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotusta korkeintaan 10 euroa. Samalla esitys lisää pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta.</p><p>Eläkeläisten on lähes mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monen on laskettava euronsa hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää. Ongelmia tuottaa välttämättömien elinkustannusten kasvu ja erityisesti asumiskulujen jatkuva nousu. Kuitenkin hallitus aikoo kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, mikä tuntuisi kipeimmin pienituloisen kukkarossa.</p><p>Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana ja sen osuus verorasituksesta kasvanut. Tästä huolimatta hallitus esitti yleisen kiinteistöveroprosentin lakisääteisen alarajan nostamista 1,03 prosenttiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin ylärajakin oli tätä matalampi vielä vajaa vuosikymmen sitten. Hallituksen esitys olisi pakottanut peräti 170 kuntaa nostamaan yleistä kiinteistöveroprosenttiaan. Määrä on hätkähdyttävä.</p><p>Lisäksi hallitus kaavaili vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron lakisääteiseen alarajaan vastaavaa korotusta vuoden 2019 alusta lukien. Tämä olisi väistämättä johtanut myös lukuisiin vuokrankorotuksiin. Onneksi hallitus perui viime tingassa aikeensa kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostamisesta perussuomalaisten ja muun opposition painostuksen myötä. Vaikka päätös olikin lopulta oikea, on hallituksen korjattava verolakiesityksiään vielä monelta muulta osin kansalaisten kannalta oikeudenmukaisemmiksi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelman mukaan ”ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä, pieni- ja keskituloisia painottaen”. Kirjauksen toteutuminen toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille kaivattua ostovoimaa. Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin unohtanut erityisesti pienen työeläkkeen saajat.

Hallituksen tuloveroesitys keventää 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotusta yli 400 euroa vuodessa, 1600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotusta korkeintaan 10 euroa. Samalla esitys lisää pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta.

Eläkeläisten on lähes mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monen on laskettava euronsa hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää. Ongelmia tuottaa välttämättömien elinkustannusten kasvu ja erityisesti asumiskulujen jatkuva nousu. Kuitenkin hallitus aikoo kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, mikä tuntuisi kipeimmin pienituloisen kukkarossa.

Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana ja sen osuus verorasituksesta kasvanut. Tästä huolimatta hallitus esitti yleisen kiinteistöveroprosentin lakisääteisen alarajan nostamista 1,03 prosenttiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin ylärajakin oli tätä matalampi vielä vajaa vuosikymmen sitten. Hallituksen esitys olisi pakottanut peräti 170 kuntaa nostamaan yleistä kiinteistöveroprosenttiaan. Määrä on hätkähdyttävä.

Lisäksi hallitus kaavaili vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron lakisääteiseen alarajaan vastaavaa korotusta vuoden 2019 alusta lukien. Tämä olisi väistämättä johtanut myös lukuisiin vuokrankorotuksiin. Onneksi hallitus perui viime tingassa aikeensa kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostamisesta perussuomalaisten ja muun opposition painostuksen myötä. Vaikka päätös olikin lopulta oikea, on hallituksen korjattava verolakiesityksiään vielä monelta muulta osin kansalaisten kannalta oikeudenmukaisemmiksi.

 

]]>
4 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245278-pieni-ja-keskituloisia-ei-saa-unohtaa#comments Ansioverotus Julkinen talous Kiinteistövero Tue, 31 Oct 2017 08:25:58 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245278-pieni-ja-keskituloisia-ei-saa-unohtaa
Tärkein unohtui http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242774-tarkein-unohtui <p>A-studiossa keskusteltiin eilen veroista. Puhetta piisasi, mutta pääpointti jäi sanomatta.</p><p>Viime päivien verovääntö sai alkunsa, kun Akavan Sture Fjäder kysyi, onko työuralla eteneminen enää taloudellisesti kannustavaa. Jos palkkatyöläisen bruttopalkka on neljä tonnia ja hän ottaa vastaan vaativamman työn josta maksetaan tonni enemmän, lisätulosta jää vain puolet käteen.</p><p>Tällainen pohdinta ei käy laatuun. Somen pikaoikeus kokoontui: hyväosaisten ahneuttahan tämä, kopeaa elitismiä. Lisätonnista jää sentään viisisataa hanskaan, missä ongelma? Suomessa on valtava joukko niitä, jotka kituuttavat toimeentulon rajoilla eivätkä edes unelmoi tuollaisista summista.</p><p>On kyllä. Mutta rinnan voi olla kaksi ongelmaa, jotka molemmat vaativat hoitoa: minimietuuksien riittämätön taso ja liian jyrkkä ansiotulon progressio &ndash; joka muuten puraisee yllättävän ankarasti ihan tavallista keskiluokkaa. Ei tässä rikkaita paapota; heihin voi tutustua niiltä listoilta, jonne on kirjattu isojen pääomatulojen saajat.</p><p>Työtä verotetaan Suomessa kansainvälisesti katsoen ankarasti, ja marginaalivero on yksi maailman kireimmistä. Ongelma ei luuraa siinä, ettei hyvätuloinen pärjäisi. Ongelma on siinä, onko työnteko riittävän kannustavaa.</p><p>Pointti joka A-studion keskustelijoilta unohtui, on tämä: Verotusta on katsottava kokonaisuutena, ja työn verotusta pitää verrata muuhun verotukseen. Ei käy järkeen, että verokarhu käy armottomimmin kiinni juuri omalla työllä ansaittuihin euroihin samalla kun muuta tuloa verotetaan selvästi kevyemmällä kädellä. Suomessa omaisuustulojen verotus suhteessa ansiotulon verotukseen on poikkeuksellisen kepeää.</p><p>Veromallin viesti ei ole terve. Jos haluat vaurastua, pelaa pörssissä. Naksuttele osakkeita nettipankissa, osta ja myy. Tai osta pelkästään ja nauti alhaisesta osinkoverotuksesta. Pelaa nettipokeria. Lähde maasta muualle töihin. Hanki asunto, asu pari vuotta ja myy voitolla: vero nolla. Muuta työtulo pääomatuloksi, jos suinkin pystyt. Ja oletanhan pitänyt huolta siitä, että synnyit sopivaan perheeseen ja saat perintöä: isojakin perintötuloja verotetaan paljon kevyemmin kuin pientä palkkatuloa.</p><p>Ja muistathan aina suojata itsesi turhalta työnteolta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> A-studiossa keskusteltiin eilen veroista. Puhetta piisasi, mutta pääpointti jäi sanomatta.

Viime päivien verovääntö sai alkunsa, kun Akavan Sture Fjäder kysyi, onko työuralla eteneminen enää taloudellisesti kannustavaa. Jos palkkatyöläisen bruttopalkka on neljä tonnia ja hän ottaa vastaan vaativamman työn josta maksetaan tonni enemmän, lisätulosta jää vain puolet käteen.

Tällainen pohdinta ei käy laatuun. Somen pikaoikeus kokoontui: hyväosaisten ahneuttahan tämä, kopeaa elitismiä. Lisätonnista jää sentään viisisataa hanskaan, missä ongelma? Suomessa on valtava joukko niitä, jotka kituuttavat toimeentulon rajoilla eivätkä edes unelmoi tuollaisista summista.

On kyllä. Mutta rinnan voi olla kaksi ongelmaa, jotka molemmat vaativat hoitoa: minimietuuksien riittämätön taso ja liian jyrkkä ansiotulon progressio – joka muuten puraisee yllättävän ankarasti ihan tavallista keskiluokkaa. Ei tässä rikkaita paapota; heihin voi tutustua niiltä listoilta, jonne on kirjattu isojen pääomatulojen saajat.

Työtä verotetaan Suomessa kansainvälisesti katsoen ankarasti, ja marginaalivero on yksi maailman kireimmistä. Ongelma ei luuraa siinä, ettei hyvätuloinen pärjäisi. Ongelma on siinä, onko työnteko riittävän kannustavaa.

Pointti joka A-studion keskustelijoilta unohtui, on tämä: Verotusta on katsottava kokonaisuutena, ja työn verotusta pitää verrata muuhun verotukseen. Ei käy järkeen, että verokarhu käy armottomimmin kiinni juuri omalla työllä ansaittuihin euroihin samalla kun muuta tuloa verotetaan selvästi kevyemmällä kädellä. Suomessa omaisuustulojen verotus suhteessa ansiotulon verotukseen on poikkeuksellisen kepeää.

Veromallin viesti ei ole terve. Jos haluat vaurastua, pelaa pörssissä. Naksuttele osakkeita nettipankissa, osta ja myy. Tai osta pelkästään ja nauti alhaisesta osinkoverotuksesta. Pelaa nettipokeria. Lähde maasta muualle töihin. Hanki asunto, asu pari vuotta ja myy voitolla: vero nolla. Muuta työtulo pääomatuloksi, jos suinkin pystyt. Ja oletanhan pitänyt huolta siitä, että synnyit sopivaan perheeseen ja saat perintöä: isojakin perintötuloja verotetaan paljon kevyemmin kuin pientä palkkatuloa.

Ja muistathan aina suojata itsesi turhalta työnteolta.

]]>
64 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242774-tarkein-unohtui#comments Ansioverotus Wed, 13 Sep 2017 04:06:32 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242774-tarkein-unohtui
Johtajien palkankorotukset ovat myrkkyä keskiluokalle http://samipkanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240913-johtajien-palkankorotukset-ovat-myrkkya-keskiluokalle <p>Johtajia ei kannata kadehtia. Tiedän, etten pysyisi tekemään heidän työtään. Pää ei kestäisi, ei avioliitto eikä lopulta fyysinenkään terveys. Siksi en kadehdi heidän palkkojakaan, vaikka välillä kyllä vähän mietityttää.</p> <p>Jollakin suuryrityksen toimitusjohtajalla on 20-kertainen palkka omaani nähden. Ehkä hänen työnsä on 20 kertaa vaativampaa kuin minun, olkoon niin ja hyväksyn sen. Sitten kuulen, että hänen vuotuinen palkankorotuksensa on 4 kertaa oman vuosipalkkani kokoinen ja alan miettiä. Onko hänen työnsä viimeisen vuoden aikana muuttunut 4 kertaa minun työni verran vaativammaksi kuin aiemmin? Jep jep...</p> <p>Uutisointi kohtuuttomista korotuksista suututtaa kansan, joten poliitikot ryhtyvät populisteiksi ja kiristävät suurituloisten verotusta. Kateuden kiihkossa korotettu progressio on kuitenkin märkä pyyhe vasten keskiluokan kasvoja. Populistikaan ei nimittäin ole tyhmä ja ymmärtää, ettei kourallinen rikkaita pysty edes sadan prosentin tuloverolla&nbsp;elättämään alati kasvavaa edunsaajien joukkoa. Siksi veronkorotusten alaraja täytyy ujuttaa syvälle keskiluokan tontille.</p> <p>Kun päällikkö tai asiantuntija pitkää päivää tehtyään ja ympäri mailmaa firman juoksupoikana reissattuaan onnistuu saamaan ylennyksen, hän huomaa pian tekevänsä entistäkin pidempää päivää ja muutaman satasen palkankorotuksestakin puolet hujahti veroihin. Lisäksi saa kuunnella uutisista, kuinka hyväosaiset eivät osallistu talkoisiin ja kuinka verotusta pitäisi saada oikeudenmukaisemmaksi (eli kireämmäksi).</p> <p>Ei ole mikään yllätys, että ylempi keskiluokka kyllästyy oravanpyörässä juoksemiseen ja entistä useampi hyppää pois. Kun ymmärtää, kuinka paljon työtä tarvitsee tehdä saavuttaakseen niin vähän enemmän, ei mikään enää motivoi yrittämään yhtään enempää. Viimeistään nelikymppisenä kyllä ymmärtää, ettei siihen harvalukuiseen johtajien joukkoon ole enää mahdollisuuksia. Ehkä voisi mieluummin vähän downshiftata.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Johtajia ei kannata kadehtia. Tiedän, etten pysyisi tekemään heidän työtään. Pää ei kestäisi, ei avioliitto eikä lopulta fyysinenkään terveys. Siksi en kadehdi heidän palkkojakaan, vaikka välillä kyllä vähän mietityttää.

Jollakin suuryrityksen toimitusjohtajalla on 20-kertainen palkka omaani nähden. Ehkä hänen työnsä on 20 kertaa vaativampaa kuin minun, olkoon niin ja hyväksyn sen. Sitten kuulen, että hänen vuotuinen palkankorotuksensa on 4 kertaa oman vuosipalkkani kokoinen ja alan miettiä. Onko hänen työnsä viimeisen vuoden aikana muuttunut 4 kertaa minun työni verran vaativammaksi kuin aiemmin? Jep jep...

Uutisointi kohtuuttomista korotuksista suututtaa kansan, joten poliitikot ryhtyvät populisteiksi ja kiristävät suurituloisten verotusta. Kateuden kiihkossa korotettu progressio on kuitenkin märkä pyyhe vasten keskiluokan kasvoja. Populistikaan ei nimittäin ole tyhmä ja ymmärtää, ettei kourallinen rikkaita pysty edes sadan prosentin tuloverolla elättämään alati kasvavaa edunsaajien joukkoa. Siksi veronkorotusten alaraja täytyy ujuttaa syvälle keskiluokan tontille.

Kun päällikkö tai asiantuntija pitkää päivää tehtyään ja ympäri mailmaa firman juoksupoikana reissattuaan onnistuu saamaan ylennyksen, hän huomaa pian tekevänsä entistäkin pidempää päivää ja muutaman satasen palkankorotuksestakin puolet hujahti veroihin. Lisäksi saa kuunnella uutisista, kuinka hyväosaiset eivät osallistu talkoisiin ja kuinka verotusta pitäisi saada oikeudenmukaisemmaksi (eli kireämmäksi).

Ei ole mikään yllätys, että ylempi keskiluokka kyllästyy oravanpyörässä juoksemiseen ja entistä useampi hyppää pois. Kun ymmärtää, kuinka paljon työtä tarvitsee tehdä saavuttaakseen niin vähän enemmän, ei mikään enää motivoi yrittämään yhtään enempää. Viimeistään nelikymppisenä kyllä ymmärtää, ettei siihen harvalukuiseen johtajien joukkoon ole enää mahdollisuuksia. Ehkä voisi mieluummin vähän downshiftata.

]]>
18 http://samipkanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240913-johtajien-palkankorotukset-ovat-myrkkya-keskiluokalle#comments Ansioverotus Keskiluokka Palkkataso Pörssiyhtiöt Fri, 04 Aug 2017 16:47:13 +0000 Sami Kanerva http://samipkanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240913-johtajien-palkankorotukset-ovat-myrkkya-keskiluokalle
Fysiikan ja yhteiskunnan lait http://samipkanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240682-fysiikan-ja-yhteiskunnan-lait <p>Päätin, etten lomalla ajattele tekniikkaa enkä politiikkaa, mutta aika hankalaksi se osoittautui. Fysiikan lakeja ei voi vältellä, kun etelänmatkalla ihmettelee aaltojen syömää rantakalliota, helteellä höyryävää jäätelöä tai auringonlaskun väriskaalaa. Tuulivoimalat ja aurinkokeräimet herättelevät jo työperäisiä ajatuksia ja vähän yhteiskunnallisiakin. Etelässä juomarahakulttuuri kukoistaa edelleen, mutta turistikaupassa saa nykyään maksaa kortilla ja ostokset lyödään joka paikassa kassaan.</p> <p>Kotimaassa luonnonlait ovat samat, vaikka auringonlaskujen sijasta on lähinnä saanut ihailla sateenkaaria. Ihmisten lait tulevat mieleen katsellessa perintöverojen vuoksi hakattua metsää tai kahviloiden pursuilevia astianpalautuskärryjä. Valinnanvapaus toteutuu yksityisellä lääkäriasemalla ja naapuritalon huoltoyhtiön kesäduunareita saa jälleen kerran ohjeistaa olemaan runnomatta meidän pihan istutuksia.</p> <p>Juomarahat olen aiemmin liittänyt harmaaseen talouteen, mutta asiaa voisi katsoa toiseltakin kantilta. Kyseessähän on pienituloisille myönnetty verovapaa palkanosa, jonka suuruus riippuu työn jäljestä. Eräänlainen tulospalkkio, joka poikkeuksellisesti maksetaan suorittavalle portaalle verottomana. Kun juomarahat siirretään asiakkaalta korkeampien hintojen kautta työnantajan maksettavaksi, lopputuloksena on vähemmän työpaikkoja ja huonompaa palvelua ilman merkittävää verokertymän kasvua.</p> <p>En erityisesti suosittele ylenpalttista matkustelua kenellekään enkä oikeastaan pidä siitä itsekään. On kuitenkin hyödyllistä joskus nähdä toisenlaista elämää ja lainsäädäntöä. Erityisen avartavaa on oivaltaa, että hyvin erilaisissakin yhteiskunnissa ihmiset voivat olla elämäänsä tyytyväisiä ja myös matalamman kansantulon valtioissa ostovoima ja käytännön elintaso voivat olla yllättävän hyviä. Samalla herää pohtimaan, kuinka hyvin lainsäädännön tavoitteet toteutuvat ja mihin suuntaan korjausliikettä tarvittaisiin.</p> <p>Fysiikan lait ovat siitä mukavia, että ne ovat pysyviä ja niitä on pakko noudattaa. Kaiken lisäksi ne toteuttavat kaiken aina järkevimmällä ja tehokkaimmalla tavalla. Toisaalta niiden kanssa pelaaminen on joskus ikävää juuri samoista syistä &ndash; aivan kuten shakin pelaaminen tietokonetta vastaan päättyy ennemmin tai myöhemmin nöyrtymiseen vahvemman edessä. Luonnonlait ovat ärsyttävän täydellisiä eikä niissä ole mitään korjattavaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päätin, etten lomalla ajattele tekniikkaa enkä politiikkaa, mutta aika hankalaksi se osoittautui. Fysiikan lakeja ei voi vältellä, kun etelänmatkalla ihmettelee aaltojen syömää rantakalliota, helteellä höyryävää jäätelöä tai auringonlaskun väriskaalaa. Tuulivoimalat ja aurinkokeräimet herättelevät jo työperäisiä ajatuksia ja vähän yhteiskunnallisiakin. Etelässä juomarahakulttuuri kukoistaa edelleen, mutta turistikaupassa saa nykyään maksaa kortilla ja ostokset lyödään joka paikassa kassaan.

Kotimaassa luonnonlait ovat samat, vaikka auringonlaskujen sijasta on lähinnä saanut ihailla sateenkaaria. Ihmisten lait tulevat mieleen katsellessa perintöverojen vuoksi hakattua metsää tai kahviloiden pursuilevia astianpalautuskärryjä. Valinnanvapaus toteutuu yksityisellä lääkäriasemalla ja naapuritalon huoltoyhtiön kesäduunareita saa jälleen kerran ohjeistaa olemaan runnomatta meidän pihan istutuksia.

Juomarahat olen aiemmin liittänyt harmaaseen talouteen, mutta asiaa voisi katsoa toiseltakin kantilta. Kyseessähän on pienituloisille myönnetty verovapaa palkanosa, jonka suuruus riippuu työn jäljestä. Eräänlainen tulospalkkio, joka poikkeuksellisesti maksetaan suorittavalle portaalle verottomana. Kun juomarahat siirretään asiakkaalta korkeampien hintojen kautta työnantajan maksettavaksi, lopputuloksena on vähemmän työpaikkoja ja huonompaa palvelua ilman merkittävää verokertymän kasvua.

En erityisesti suosittele ylenpalttista matkustelua kenellekään enkä oikeastaan pidä siitä itsekään. On kuitenkin hyödyllistä joskus nähdä toisenlaista elämää ja lainsäädäntöä. Erityisen avartavaa on oivaltaa, että hyvin erilaisissakin yhteiskunnissa ihmiset voivat olla elämäänsä tyytyväisiä ja myös matalamman kansantulon valtioissa ostovoima ja käytännön elintaso voivat olla yllättävän hyviä. Samalla herää pohtimaan, kuinka hyvin lainsäädännön tavoitteet toteutuvat ja mihin suuntaan korjausliikettä tarvittaisiin.

Fysiikan lait ovat siitä mukavia, että ne ovat pysyviä ja niitä on pakko noudattaa. Kaiken lisäksi ne toteuttavat kaiken aina järkevimmällä ja tehokkaimmalla tavalla. Toisaalta niiden kanssa pelaaminen on joskus ikävää juuri samoista syistä – aivan kuten shakin pelaaminen tietokonetta vastaan päättyy ennemmin tai myöhemmin nöyrtymiseen vahvemman edessä. Luonnonlait ovat ärsyttävän täydellisiä eikä niissä ole mitään korjattavaa.

]]>
2 http://samipkanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240682-fysiikan-ja-yhteiskunnan-lait#comments Ansioverotus Kansallinen lainsäädäntö Matkustus Sun, 30 Jul 2017 14:20:52 +0000 Sami Kanerva http://samipkanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240682-fysiikan-ja-yhteiskunnan-lait
Elinkeinoelämän järjestöjen viestissä kuusi keinoa talouskasvuun http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231143-elinkeinoelaman-jarjestojen-viestissa-kuusi-keinoa-talouskasvuun <p>Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat <a href="https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/549363-elinkeinoelaman-viesti-puolivaliriiheen-kuusi-keinoa-vahvempaan-suomeen">julkaisseet</a> (8.2.2017) kuusi keinoa, joilla talouteen saadaan lisää työllisyyttä ja kasvua. Tosin pääministeri <strong>Juha Sipilän</strong> <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213862-juha-sipila-tyrmaa-lisaleikkaukset-talous-nousee-ja-yha-useampi-saanut-tyopaikan">mukaan</a> mitään leikkauksia ei tarvita, ja elinkeinoministerin <strong>Mika Lintilän</strong> <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9378054">mukaan</a> talouskasvu tulee ohittamaan kaikki asiantuntijoiden arviot. Mutta jos tapahtuu niinkin epätodennäköinen asia, että paikallaan jähmettymällä kaikki ei käännykään parhaaksi? Tässä varmuuden vuoksi järjestöjen yhteiset neuvot.</p><p><strong>1. Rakenteet reippaasti uusiksi, sääntely säälliseksi</strong></p><p>Lisää kilpailua ja työelämän joustoja. Suomen Yrittäjät on <a href="https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/edunvalvonta/saantelya-jarkeistettava-suomen-yrittajien-ehdotuksia-542279">esittänyt</a> mekaanista &rdquo;yksi sääntely sisään, kaksi ulos&rdquo; periaatetta käyttöönotettavaksi lainvalmistelussa. Tätä on sovellettu ainakin Saksassa ja Isossa-Britanniassa.</p><p><strong>2. Verotuksesta kilpailuetua</strong></p><p>Verotuksessa tulee kannustaa yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Suomen <a href="https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/Lehdistotiedotteet/kansainvalinen-palkkaverovertailu-2016-suomen-jyrkka-progressio-heikentaa-kannustimia/">jyrkkä palkkaverotuksen progressio</a> heikentää kannustamia ja haittaa kotimaisen omistajuuden syntymistä. Toisaalta ulkomainen omistaja herättää vähemmän kateutta suomalaisissa. Työn verotusta kuvaa se, että 42&nbsp;200 euron palkkatasolla Suomi on Pohjoismaiden ankarin verottaja.</p><p><strong>3. Julkinen sektori tälle vuosituhannelle</strong></p><p>Julkisen sektorin näkymä huolestuttaa huoltosuhteen heikkenemisen myötä. Tarvitaan lisää yksityisiä toimijoita julkisiin palveluihin. Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden myötä julkisen sosiaali- ja terveysalan markkinoita&nbsp;avataan nykyistä enemmän, jotta verorahoille saadaan kustannustehokkaampaa vastinetta. Vaarana on, että <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/20161113200026824_uu.shtml">ideologisista syistä</a> yksityisille sote-yrityksille &ndash; joita Suomen on yli 16&nbsp;000 terveydenhoitoalalla ja yli 3&nbsp;000 sosiaalialalla &ndash; suljetaan markkinat. Viimeksi mainittu ei pysäyttäisi julkisen sektorin kasvua.</p><p><strong>4. Sote-uudistus ja valinnanvapaus valmiiksi</strong>&nbsp;</p><p>Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus on vietävä maaliin ja kansalaisille on taattava valinnanvapaus. Enemmän asiakaslähtöisyyttä, korkealaatuisuutta ja innovatiivisuutta. Toistaiseksi uudistus etenee myötäpurjeessa, mutta ensi vaalikaudella vaarana on uudistusten <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/20161113200026824_uu.shtml">osittainen peruminen</a>.</p><p><strong>5. Maahanmuuttajille mahdollisuus yrittäjyyteen ja työhön</strong></p><p>Tarvitsemme lisää ulkomaista työvoimaa. Kyse voi olla erityisosaamista vaativista tehtävistä tai suoranaisista työvoimapula-aloista. Lisäisin vielä, että viime vuosien <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065463_uu.shtml">syntyvyyden romahtaminen</a> on pitkällä aikavälillä vinouttamassa huoltosuhdetta entisestään.</p><p><strong>6. Työtä vapaakaupan puolesta&nbsp;</strong></p><p>Suomi on vientivetoinen maa, jolla on pienet sisämarkkinat. Viime aikojen maailmanpoliittiset tapahtuvat ovat osoittaneet, että vapaan kaupan eteen on aidosti tehtävä työtä. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen maailmalla on <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9445244">luotu yli kolme tuhatta</a> eri kaupanestettä. Niiden myötä suomalaiset yritykset menettävät vientituloja ja markkinoita. Byrokratia iskee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet (8.2.2017) kuusi keinoa, joilla talouteen saadaan lisää työllisyyttä ja kasvua. Tosin pääministeri Juha Sipilän mukaan mitään leikkauksia ei tarvita, ja elinkeinoministerin Mika Lintilän mukaan talouskasvu tulee ohittamaan kaikki asiantuntijoiden arviot. Mutta jos tapahtuu niinkin epätodennäköinen asia, että paikallaan jähmettymällä kaikki ei käännykään parhaaksi? Tässä varmuuden vuoksi järjestöjen yhteiset neuvot.

1. Rakenteet reippaasti uusiksi, sääntely säälliseksi

Lisää kilpailua ja työelämän joustoja. Suomen Yrittäjät on esittänyt mekaanista ”yksi sääntely sisään, kaksi ulos” periaatetta käyttöönotettavaksi lainvalmistelussa. Tätä on sovellettu ainakin Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

2. Verotuksesta kilpailuetua

Verotuksessa tulee kannustaa yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Suomen jyrkkä palkkaverotuksen progressio heikentää kannustamia ja haittaa kotimaisen omistajuuden syntymistä. Toisaalta ulkomainen omistaja herättää vähemmän kateutta suomalaisissa. Työn verotusta kuvaa se, että 42 200 euron palkkatasolla Suomi on Pohjoismaiden ankarin verottaja.

3. Julkinen sektori tälle vuosituhannelle

Julkisen sektorin näkymä huolestuttaa huoltosuhteen heikkenemisen myötä. Tarvitaan lisää yksityisiä toimijoita julkisiin palveluihin. Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden myötä julkisen sosiaali- ja terveysalan markkinoita avataan nykyistä enemmän, jotta verorahoille saadaan kustannustehokkaampaa vastinetta. Vaarana on, että ideologisista syistä yksityisille sote-yrityksille – joita Suomen on yli 16 000 terveydenhoitoalalla ja yli 3 000 sosiaalialalla – suljetaan markkinat. Viimeksi mainittu ei pysäyttäisi julkisen sektorin kasvua.

4. Sote-uudistus ja valinnanvapaus valmiiksi 

Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus on vietävä maaliin ja kansalaisille on taattava valinnanvapaus. Enemmän asiakaslähtöisyyttä, korkealaatuisuutta ja innovatiivisuutta. Toistaiseksi uudistus etenee myötäpurjeessa, mutta ensi vaalikaudella vaarana on uudistusten osittainen peruminen.

5. Maahanmuuttajille mahdollisuus yrittäjyyteen ja työhön

Tarvitsemme lisää ulkomaista työvoimaa. Kyse voi olla erityisosaamista vaativista tehtävistä tai suoranaisista työvoimapula-aloista. Lisäisin vielä, että viime vuosien syntyvyyden romahtaminen on pitkällä aikavälillä vinouttamassa huoltosuhdetta entisestään.

6. Työtä vapaakaupan puolesta 

Suomi on vientivetoinen maa, jolla on pienet sisämarkkinat. Viime aikojen maailmanpoliittiset tapahtuvat ovat osoittaneet, että vapaan kaupan eteen on aidosti tehtävä työtä. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen maailmalla on luotu yli kolme tuhatta eri kaupanestettä. Niiden myötä suomalaiset yritykset menettävät vientituloja ja markkinoita. Byrokratia iskee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

 

]]>
7 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231143-elinkeinoelaman-jarjestojen-viestissa-kuusi-keinoa-talouskasvuun#comments Ansioverotus Elinkeinoelämä Hallintorakenne Julkinen sektori Sote Thu, 09 Feb 2017 06:33:38 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231143-elinkeinoelaman-jarjestojen-viestissa-kuusi-keinoa-talouskasvuun
Sosiaalietuuksien väärinkäyttö ja harmaan talouden lisääntyminen http://juhalevo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226533-sosiaalietuuksien-vaarinkaytto-ja-harmaan-talouden-lisaantyminen <p>Viime aikojen ilmiöistä sekä kansallisella että EU:n tasolla, olen ollut huolissani a) sosiaaliturvan väärinkäytöstä ja b) EU:ssa laittomasti oleskelevien henkilöiden paarioitumisesta harmaaksi työvoima-reserviksi. Ensimmäisestä esimerkkejä on varmasti kotimaistakin perää, mutta paperittomien päätyminen amerikkalaiseen tapaan laittomien siirtolaisten harmaaksi työvoimamassaksi on ihmisoikeuksien näkökulmasta erityisen vaarallinen ilmiö ja nämä molemmat asiat liittyvät osin toisiinsa.&nbsp;</p> <p>Suomessa kansallisen tulorekisterin rakentaminen sekä toivottavasti perustulo-mallien (ml. perustili) eteneminen saattavat vähentää kiusausta ja mahdollisuutta sosiaaliturvan väärinkäyttöön ja toisaalta ansiotulojen pimittämiseen. Harmaan talouden vähentäminen ja toisaalta perusteettomien sosiaalietuuksien maksamisen ennalta ehkäisy helpottuvat kun kansallinen tulorekisteri saadaan aikaiseksi - tähän tosin tulee menemään vielä useampi vuosi ja aikaisintaan 2020 alkaa se toimintamallina näyttämään kynsiään. Toivonkin, että mallilla saadaan sekä sosiaaliturvan perusteet oikeammalle tasolle kuin nyt ja ennen kaikkea tulokertymän ja tulo-tietojen välittyminen eri viranomaisten kesken sujuvaksi, jolloin ei viranomaisten ole pakko pelkästään luottaa kansalaisen omiin ilmoituksiin tuloistaan.&nbsp;</p> <p>Samalla soisin perustulomallien vähentävän tarvetta ns. edestakaisiin tulonsiirtoihin, jossa kansalaisten eri rahapuroista siirrellään usein jälkijättöisillä prosesseilla maksuja eri taskuihin (mm. lähiaikoina otsikoissa olleet Tampereen päivähoitomaksujen lisäperinnät) ja aiheutetaan kannustinloukkuja työn vastaanottamiselle. Samalla toki vähennetään viranomaisten prosesseja ja toimistotyötä kun päätöksiä ja maksuja ei tarvitse jälkikäteen korjailla.&nbsp;</p> <p>Edellä mainituilla toimilla todennäköisesti saavutetaan tehoa kansalaisten ja viranomaisten väliseen toimintaan silloin kun nämä ovat kirjoilla ja verovelvollisina Suomessa. Entäpä paperittomat? Miten vältetään se tilanne, että meille muodostuu merkittävä paperittomien työmarkkina-joukko, jotka virallisesti olevat koko systeemin ulkopuolella? Tämä on sekä turvallisuus- että ihmisoikeusasia. Lainsuojattomassa asemassa olevat muodostavat potentiaalisesti riistettävän joukon, joka olosuhteiden pakosta joutuu ottamaan mitä tahansa työtä vastaan eikä voi olettaa saati edes tuntea oikeuksiensa toteutumista työlakien ja sosiaaliturvan suhteen. Harmaa markkina aiheuttaa aina sekä rikollisuutta työn hyödyntäjien osalta että väkivallan uhkaa sekä riistäjien että riistettävien suhteen. Kun aletaan puhua tuhansista paperittomista Suomessa, kuplinta pinnan alla alkaa näkymään kadulla ja lööpeissä. En halua tätä ilmiötä Suomeen enkä EU:hun (jossa se on valitettavasti jo hyvin laaja).</p> <p>&nbsp;</p> <p>Miten harmaan työvoima-joukon ja paperittomien lainsuojattomien paarialuokan syntyminen on estettävissä - olemme mielestäni erittäin pahasti myöhässä tämän problematiikan ratkaisemisessa sekä Suomessa että EU:ssa. Ja tämä tie antaa tilaa ns. pahanlaatuisen populisimin nousulle - ratkaisu ei ole lähettää esim. 3 miljoonaa ihmistä jonnekin, jossa joskus on ollut heidän synnyinpaikkansa - jos sitä edes tiedetään. Huolestuttaa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikojen ilmiöistä sekä kansallisella että EU:n tasolla, olen ollut huolissani a) sosiaaliturvan väärinkäytöstä ja b) EU:ssa laittomasti oleskelevien henkilöiden paarioitumisesta harmaaksi työvoima-reserviksi. Ensimmäisestä esimerkkejä on varmasti kotimaistakin perää, mutta paperittomien päätyminen amerikkalaiseen tapaan laittomien siirtolaisten harmaaksi työvoimamassaksi on ihmisoikeuksien näkökulmasta erityisen vaarallinen ilmiö ja nämä molemmat asiat liittyvät osin toisiinsa. 

Suomessa kansallisen tulorekisterin rakentaminen sekä toivottavasti perustulo-mallien (ml. perustili) eteneminen saattavat vähentää kiusausta ja mahdollisuutta sosiaaliturvan väärinkäyttöön ja toisaalta ansiotulojen pimittämiseen. Harmaan talouden vähentäminen ja toisaalta perusteettomien sosiaalietuuksien maksamisen ennalta ehkäisy helpottuvat kun kansallinen tulorekisteri saadaan aikaiseksi - tähän tosin tulee menemään vielä useampi vuosi ja aikaisintaan 2020 alkaa se toimintamallina näyttämään kynsiään. Toivonkin, että mallilla saadaan sekä sosiaaliturvan perusteet oikeammalle tasolle kuin nyt ja ennen kaikkea tulokertymän ja tulo-tietojen välittyminen eri viranomaisten kesken sujuvaksi, jolloin ei viranomaisten ole pakko pelkästään luottaa kansalaisen omiin ilmoituksiin tuloistaan. 

Samalla soisin perustulomallien vähentävän tarvetta ns. edestakaisiin tulonsiirtoihin, jossa kansalaisten eri rahapuroista siirrellään usein jälkijättöisillä prosesseilla maksuja eri taskuihin (mm. lähiaikoina otsikoissa olleet Tampereen päivähoitomaksujen lisäperinnät) ja aiheutetaan kannustinloukkuja työn vastaanottamiselle. Samalla toki vähennetään viranomaisten prosesseja ja toimistotyötä kun päätöksiä ja maksuja ei tarvitse jälkikäteen korjailla. 

Edellä mainituilla toimilla todennäköisesti saavutetaan tehoa kansalaisten ja viranomaisten väliseen toimintaan silloin kun nämä ovat kirjoilla ja verovelvollisina Suomessa. Entäpä paperittomat? Miten vältetään se tilanne, että meille muodostuu merkittävä paperittomien työmarkkina-joukko, jotka virallisesti olevat koko systeemin ulkopuolella? Tämä on sekä turvallisuus- että ihmisoikeusasia. Lainsuojattomassa asemassa olevat muodostavat potentiaalisesti riistettävän joukon, joka olosuhteiden pakosta joutuu ottamaan mitä tahansa työtä vastaan eikä voi olettaa saati edes tuntea oikeuksiensa toteutumista työlakien ja sosiaaliturvan suhteen. Harmaa markkina aiheuttaa aina sekä rikollisuutta työn hyödyntäjien osalta että väkivallan uhkaa sekä riistäjien että riistettävien suhteen. Kun aletaan puhua tuhansista paperittomista Suomessa, kuplinta pinnan alla alkaa näkymään kadulla ja lööpeissä. En halua tätä ilmiötä Suomeen enkä EU:hun (jossa se on valitettavasti jo hyvin laaja).

 

Miten harmaan työvoima-joukon ja paperittomien lainsuojattomien paarialuokan syntyminen on estettävissä - olemme mielestäni erittäin pahasti myöhässä tämän problematiikan ratkaisemisessa sekä Suomessa että EU:ssa. Ja tämä tie antaa tilaa ns. pahanlaatuisen populisimin nousulle - ratkaisu ei ole lähettää esim. 3 miljoonaa ihmistä jonnekin, jossa joskus on ollut heidän synnyinpaikkansa - jos sitä edes tiedetään. Huolestuttaa. 

 

]]>
0 http://juhalevo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226533-sosiaalietuuksien-vaarinkaytto-ja-harmaan-talouden-lisaantyminen#comments Ansioverotus Harmaa talous Paperittomat Perustulo Sosiaaliturva Sun, 20 Nov 2016 19:00:30 +0000 Juha Levo http://juhalevo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226533-sosiaalietuuksien-vaarinkaytto-ja-harmaan-talouden-lisaantyminen
Tänään oli kateuspäivä – edellisen vuodet verotiedot julkistettiin http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225379-tanaan-oli-kateuspaiva-edellisen-vuodet-verotiedot-julkistettiin <p>Näyttö- ja vertailutalous sai täyttymyksensä, nyt kerrottiin kuka tienaa mitäkin, maksaa veroja tai &rdquo;kiertää niitä&rdquo; &ndash; laillisesti tai uittamalla varantoja ja tuloja verottajalta ulottumattomiin. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän kaikkia tuloja ei voida saada näin kansalaishaaviin, koska Sipilä on osannut laillisen <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8735134">verosuunnittelun</a>!</p><p>&nbsp;</p><p><em>Tämä kateuspäivä on kerran vuodessa &ndash; näin kirjoitimme vuonna 2013:</em></p><p>&rdquo; &hellip; <strong>Kansaa kiinnostava kysymysasettelu</strong></p><p>&rdquo;Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no &ndash; kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - &#39;Alepan kassa&#39; tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän, hyvä tämäkin, mutta kuitenkin aika vähän ostovoimaa.</p><p>Kuinka paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja&nbsp;<strong>Matti Vuoria </strong>kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? &ndash; Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin, tämähän kertoi erinomaisesta ostovoimasta&rdquo;.</p><p>Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja&nbsp;<strong>Jorma Ollila</strong>&nbsp;&ndash; no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle &ndash; yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme &ndash; tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen &ndash; No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.</p><p>Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista &ndash;&nbsp;<strong>Juha Hernesniemi</strong>&nbsp;&ndash; ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;&nbsp;<strong><em>ja kaivelu jatkuu</em> &hellip;</strong></p><p>Mitä tienaa kaksi kautta eduskunnassa kansaansa palvellut kansanedustaja &ndash; ahaa, saa siis jo eläkettä, sai myös sopeutusrahaa työelämään yrittämisen onnistumiseksi. Siis mitä tienaa nyt esimerkiksi entinen ministeri ja koijärveläinen&nbsp;<strong>Heidi Hautala</strong>&nbsp;&ndash; samalla tilaamme hänen ansioluettelon, jotta näemme mitä hän on tehnyt palkkansa eteen &hellip;&rdquo; &hellip;jatkuu linkin ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html</a> &ndash; alta.</p><p>&hellip;</p><p>1]&nbsp;Tuloerot&nbsp;~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html</a>&nbsp;- [BLOG/il]</p><p>Ärsyttävä kysymys&nbsp;~&nbsp;<a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/rsytt-v-kysymys-ansaitsetko-palkkasi-tai-el-kkeesi">http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/rsytt-v-kysymys-ansaitsetko-palkkasi-tai-el-kkeesi</a>&nbsp;- &nbsp;[AL/il]</p><p>Työtä vaikka pienemmällä palkalla!&nbsp;~&nbsp;<a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ty-t-vaikka-pienemm-ll-palkalla-1">http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ty-t-vaikka-pienemm-ll-palkalla-1</a>&nbsp;- &nbsp;[AL/il]</p><p>Ulosmittasimmeko liikaa palkkoja?&nbsp;~&nbsp;<a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ulosmittasimme-liikaa-palkkojamme-menetimme-kilpailukyvyn">http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ulosmittasimme-liikaa-palkkojamme-menetimme-kilpailukyvyn</a>&nbsp;- &nbsp;[AL/il]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työ ilman mitään verotusta</strong></p><p>Muutosvastarinta on valtava, kun radikaalisti esitettiin autoverotuksen arvopohjaksi itse liike ja kuluttaminen &ndash; konkreettinen motorisoitu liikunto paikasta a paikkaan b, ja usein vielä takaisin &hellip; jne.</p><p>Todellisten ajokilometrien verottaminen&nbsp;*]&nbsp;on&nbsp;<em>oikeudenmukaista</em>&nbsp;&ndash; sillä itse veroa määritettäessä voidaan käyttää useita&nbsp;<em>muuttujia</em>&nbsp;säätämään paikkaa, ajankohtaa, tarpeellisuutta ja esimerkiksi kulumisjäljen aiheutumaa &hellip; tämä on vasta alkua&hellip;</p><p>Verotus on tulontasausta ja inhimillisyyttä heitä kohtaan, jotka eivät voi tahtomattaan, jopa tahallisesti tehdä työtä ja ottaa osaa yhteiskuntatalkoisiin. Mutta säätyykö lopullinen verotus työnkin osalta verottomaksi &ndash; kyllä, jos oivallamme, että vain ympäristön käytöstä maksetaan &ndash; siis vain kulutusverot ja tienaat&nbsp;<em>bruton nettona</em>...[?] &hellip;jatkuu linkin ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html</a> - alta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt mennään sitten tämän päivän uutisantiin tästä uteliaisuuden runsaudensarvesta</strong></p><p><strong>1</strong></p><p>[Iltalehti] Pitäisikö palkatkin olla tänä kateuspäivänä kaikille julkisia, siis kuukausiansiot, palkka normaalilisineen + tiedot tuntipalkasta. Vai olisiko tärkeintä tietää kunkin ympäristöönsä jättämä kulutusjälki, vaikkapa maksettuina arvonlisäveroina?! Nykyjärjestelmillä se ei teknisesti ottaen enää ole mahdottomuus (allekirjoittaneen kommentti). Linkki Iltalehteen ~ <a href="http://www.iltalehti.fi/viihde/2016110122549502_vi.shtml">http://www.iltalehti.fi/viihde/2016110122549502_vi.shtml</a> -</p><p><strong>2</strong></p><p>[Yle]... Pitäisikö kaikkien palkka- ja palkkiotulotkin olla julkisia, kaikkien saatavilla? (kuten 1:ssä). Linkki Yle:een ~ <a href="http://yle.fi/ylex/3-9265883">http://yle.fi/ylex/3-9265883</a> -</p><p><strong>3</strong></p><p>[HS]... Vertaammeko itseämme toisiin palkalla, ostovoimalla vai millä kyvyillä? Onko ansaintaverranto näyttö- ja vertailutaloutta? Mikä tekee meistä parhaita, vai eikö koko vertailulla ole mitään tekemistä itse elämänlaadun kanssa? Entä aiheuttamamme ympäristöjälki, löytyisikö sieltä perusteita järjestellä meitä johonkin järjestykseen? Paljon kysymyksiä, ja paljon epäselviä vastauksia, ennakoisin. &hellip; ~ <a href="http://www.hs.fi/talous/a1477968531382">http://www.hs.fi/talous/a1477968531382</a> - &nbsp;</p><p><strong>4</strong></p><p>[Yle]... Uteliaisuuslinkki vailla vertaa. Olemmeko näyttö- ja vertailutalouden vankeja ja mittaamme hyvyyttämme rahalla, tuloilla ja ostovoimalla. Tässäkö ovat meidän arvotekijät ja arvomaailma? Näyttö- ja vertailutalous jatkuu Yle:kin! Iskeekö täällä luontainen kateus ja selittely, ettei &quot;tuo ja tuo&quot; ainakaan ansaitse palkkaansa! ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/tassa_ovat_vuoden_2015_suurituloisimmat__katso_koko_maan_ja_maakuntien_eniten_tienanneet/9258065">http://yle.fi/uutiset/tassa_ovat_vuoden_2015_suurituloisimmat__katso_koko_maan_ja_maakuntien_eniten_tienanneet/9258065</a> -</p><p><strong>5</strong></p><p>[MTV]... Tänä uutisoituna kateus- ja tulojulkistuspäivänä media näkee tilanteen myös yllättävinä vertailuina. ~ <a href="http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/uutiset/artikkeli/urheilujohtaminen-lyo-suomessa-leiville-tuloissa-huima-ero-olympiaurheilijoihin/6144868">http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/uutiset/artikkeli/urheilujohtaminen-lyo-suomessa-leiville-tuloissa-huima-ero-olympiaurheilijoihin/6144868</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Avoimen yhteiskunnan merkki &ndash; ole utelias ja tutki tilastoja!</strong></p><p>~ <a href="http://yle.fi/uutiset/hyvinvointiprofessori_kertoo_nelja_syyta_miksi_verotietoja_saa__ja_kannattaa_tirkistella/9265177">http://yle.fi/uutiset/hyvinvointiprofessori_kertoo_nelja_syyta_miksi_verotietoja_saa__ja_kannattaa_tirkistella/9265177</a> - professori <strong>Juho Saari</strong> &ndash; Jyväskylän yliopisto.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&hellip;</p><p>AL | US | PZ | T | VU | BL | BL | BLOG 91798</p><p><strong>DOC</strong> Tänään oli kateuspäivä_01112016</p><p><strong>PVM</strong> 01112016</p><p>&nbsp;</p><p>|626|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näyttö- ja vertailutalous sai täyttymyksensä, nyt kerrottiin kuka tienaa mitäkin, maksaa veroja tai ”kiertää niitä” – laillisesti tai uittamalla varantoja ja tuloja verottajalta ulottumattomiin. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän kaikkia tuloja ei voida saada näin kansalaishaaviin, koska Sipilä on osannut laillisen verosuunnittelun!

 

Tämä kateuspäivä on kerran vuodessa – näin kirjoitimme vuonna 2013:

” … Kansaa kiinnostava kysymysasettelu

”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän, hyvä tämäkin, mutta kuitenkin aika vähän ostovoimaa.

Kuinka paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin, tämähän kertoi erinomaisesta ostovoimasta”.

Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.

 

… ja kaivelu jatkuu

Mitä tienaa kaksi kautta eduskunnassa kansaansa palvellut kansanedustaja – ahaa, saa siis jo eläkettä, sai myös sopeutusrahaa työelämään yrittämisen onnistumiseksi. Siis mitä tienaa nyt esimerkiksi entinen ministeri ja koijärveläinen Heidi Hautala – samalla tilaamme hänen ansioluettelon, jotta näemme mitä hän on tehnyt palkkansa eteen …” …jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html – alta.

1] Tuloerot ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html - [BLOG/il]

Ärsyttävä kysymys ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/rsytt-v-kysymys-ansaitsetko-palkkasi-tai-el-kkeesi -  [AL/il]

Työtä vaikka pienemmällä palkalla! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ty-t-vaikka-pienemm-ll-palkalla-1 -  [AL/il]

Ulosmittasimmeko liikaa palkkoja? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ulosmittasimme-liikaa-palkkojamme-menetimme-kilpailukyvyn -  [AL/il]

 

 

Työ ilman mitään verotusta

Muutosvastarinta on valtava, kun radikaalisti esitettiin autoverotuksen arvopohjaksi itse liike ja kuluttaminen – konkreettinen motorisoitu liikunto paikasta a paikkaan b, ja usein vielä takaisin … jne.

Todellisten ajokilometrien verottaminen *] on oikeudenmukaista – sillä itse veroa määritettäessä voidaan käyttää useita muuttujia säätämään paikkaa, ajankohtaa, tarpeellisuutta ja esimerkiksi kulumisjäljen aiheutumaa … tämä on vasta alkua…

Verotus on tulontasausta ja inhimillisyyttä heitä kohtaan, jotka eivät voi tahtomattaan, jopa tahallisesti tehdä työtä ja ottaa osaa yhteiskuntatalkoisiin. Mutta säätyykö lopullinen verotus työnkin osalta verottomaksi – kyllä, jos oivallamme, että vain ympäristön käytöstä maksetaan – siis vain kulutusverot ja tienaat bruton nettona...[?] …jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html - alta.

 

Nyt mennään sitten tämän päivän uutisantiin tästä uteliaisuuden runsaudensarvesta

1

[Iltalehti] Pitäisikö palkatkin olla tänä kateuspäivänä kaikille julkisia, siis kuukausiansiot, palkka normaalilisineen + tiedot tuntipalkasta. Vai olisiko tärkeintä tietää kunkin ympäristöönsä jättämä kulutusjälki, vaikkapa maksettuina arvonlisäveroina?! Nykyjärjestelmillä se ei teknisesti ottaen enää ole mahdottomuus (allekirjoittaneen kommentti). Linkki Iltalehteen ~ http://www.iltalehti.fi/viihde/2016110122549502_vi.shtml -

2

[Yle]... Pitäisikö kaikkien palkka- ja palkkiotulotkin olla julkisia, kaikkien saatavilla? (kuten 1:ssä). Linkki Yle:een ~ http://yle.fi/ylex/3-9265883 -

3

[HS]... Vertaammeko itseämme toisiin palkalla, ostovoimalla vai millä kyvyillä? Onko ansaintaverranto näyttö- ja vertailutaloutta? Mikä tekee meistä parhaita, vai eikö koko vertailulla ole mitään tekemistä itse elämänlaadun kanssa? Entä aiheuttamamme ympäristöjälki, löytyisikö sieltä perusteita järjestellä meitä johonkin järjestykseen? Paljon kysymyksiä, ja paljon epäselviä vastauksia, ennakoisin. … ~ http://www.hs.fi/talous/a1477968531382 -  

4

[Yle]... Uteliaisuuslinkki vailla vertaa. Olemmeko näyttö- ja vertailutalouden vankeja ja mittaamme hyvyyttämme rahalla, tuloilla ja ostovoimalla. Tässäkö ovat meidän arvotekijät ja arvomaailma? Näyttö- ja vertailutalous jatkuu Yle:kin! Iskeekö täällä luontainen kateus ja selittely, ettei "tuo ja tuo" ainakaan ansaitse palkkaansa! ~ http://yle.fi/uutiset/tassa_ovat_vuoden_2015_suurituloisimmat__katso_koko_maan_ja_maakuntien_eniten_tienanneet/9258065 -

5

[MTV]... Tänä uutisoituna kateus- ja tulojulkistuspäivänä media näkee tilanteen myös yllättävinä vertailuina. ~ http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/uutiset/artikkeli/urheilujohtaminen-lyo-suomessa-leiville-tuloissa-huima-ero-olympiaurheilijoihin/6144868 -

 

Avoimen yhteiskunnan merkki – ole utelias ja tutki tilastoja!

~ http://yle.fi/uutiset/hyvinvointiprofessori_kertoo_nelja_syyta_miksi_verotietoja_saa__ja_kannattaa_tirkistella/9265177 - professori Juho Saari – Jyväskylän yliopisto.

 

                                                                                          

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL | US | PZ | T | VU | BL | BL | BLOG 91798

DOC Tänään oli kateuspäivä_01112016

PVM 01112016

 

|626|

]]>
3 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225379-tanaan-oli-kateuspaiva-edellisen-vuodet-verotiedot-julkistettiin#comments Ansiotulo Ansioverotus Kulutusvero Omaisuusvero Ostovoima Tue, 01 Nov 2016 20:02:28 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225379-tanaan-oli-kateuspaiva-edellisen-vuodet-verotiedot-julkistettiin
Vastustetaan globalisaatiota - vahvistutaan kansallisesti http://sannahovi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222966-vastustetaan-globalisaatiota-vahvistutaan-kansallisesti <p>Globalisaatio on edennyt pitkälle. Pari vuotta sitten uutisoitiin, että vain 85 ihmistä omistaa 50 % maailman varallisuudesta. Näistä ihmisistä tuskin löytyy montaakaan erityisen empaattista ja kansojen hyvinvoinnista kiinnostunutta henkilöä, sillä empaattisuudella ei pääse rahamaailman huipulle. Heitä on vähän, mutta he ovat pitkälti muun maailman tavoittamattomissa &ndash; emme edes tiedä, keitä he ovat tai mitä he tarkalleen ottaen omistavat.</p><p>Näille maailmanhallitsijoille on varmasti mieluista nähdä, miten valtiot heikkenevät ja protestiliikkeet valtiojohtoa vastaan kasvavat ympäri maailman. Hajoita ja hallitse &ndash; näinhän se on mennyt historiassa ennenkin. Tätä taustaa vasten kysyn, miksi me suomalaiset olemme niin jakautuneet? Eikö meidän tulisi yhtenä rintamana suojella kansallista omaisuuttamme ja pyrkiä pitämään se omissa käsissämme. Meillä on riittävästi varallisuutta elää hyvin, kunhan organisoimme yhteiskuntamme uudelleen. Meillä on myös maailman mittakaavassa hulppea maa- ja vesiomaisuus, joka pystyy pienelle kansallemme peruselannon takaamaan. Kansoja köyhdytetään vauhdilla, joten varmasti mekin joudumme elintasostamme tinkimään. Toisaalta tuemme tätä köyhdyttämistä koko ajan ostamalla globaalien yritysten tuotteita.</p><p>Nyt olisi korkea aika jokaisen ostaa omien voimavarojensa puitteissa vain lähituotantoa, venyttää elektroniikan käyttöikää mahdollisimman pitkälle jne. Yhteiskunnan tasolla meidän tulisi varmistaa, että verovarat kiertävät Suomessa eivätkä valu yritysten voittoina ulkomaille. Yhteisestä veropotistamme kustannetut tuotteet ja palvelut tulee korvamerkitä jo ostovaiheessa niin, että veroviranomaiset kykenevät seuraamaan rahapotin liikkeitä ja verottamaan asianmukaisesti myyjän kaupasta saamaa voittoa. EU:n kirjanpitosäännökset ovat varmasti tätä vastaan, mutta mielestäni tämä on kansallisesti liian tärkeä asia jätettäväksi Junckerin &amp; kavereiden päätettäväksi. Tällaisessa maailmantilanteessa tarvitaan uusia toimintatapoja ja vanhojen rakenteiden murtamista.</p><p>On myös rohkeasti tartuttava maamme virkamieslinnakkeisiin. Verovaramme on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, ei liikeyritysten ylläpitämiseen tai voittoihin eikä virkamiehistön elättämiseen. Meillä ei ole resursseja olla avoinna globaalille taloudelle, sillä se talous vie huomattavasti enemmän kuin tuo. Siksi kannatan tietynasteista protektionismia valtiotasolla ja samanaikaisesti nykyistä suurempaa vapautta kansalaiselle niin säädösten kuin veroasteenkin osalta.</p><p>Näin harvaanasutussa maassa on absurdia esimerkiksi se, miten ahtaasti ihmiset ajetaan asumaan. Välimatka palveluihin on järkevää pitää kohtuullisena, mutta siltikin meillä olisi helposti mahdollisuus rakentaa luovasti ihmisten mieltymysten mukaan. Ihminen valitsee itse, asuuko lähellä vai kaukana palvelukeskittymistä, mutta erakoitumista kauas muista ei tule verovaroista tukea, poikkeuksena maatalousyrittäjät.</p><p>Suomalainen ongelma on, että meidät on vuosikymmeniä kasvatettu ajatukseen valtion huolenpidota. Moni meistä on tuudittautunut ajatukseen, että kyllä meistä huolehditaan, vaikka ei itse nyt jaksa oikein mitään tehdäkään. Olemme kyllä jo huomanneet, ettei tämä enää päde, mutta elämme yhä muutokseen liittyvää shokkivaihetta. Peräänkuulutan tässä yhteiskunnan aloitetta tilanteen muuttamiseksi &ndash; yksilön on vaikea nousta, kun työnhaku tuntuu toivottamalle ja verotaakka musertavalle. Yksilön kannalta verorasituksen hinta-laatusuhde on muuttunut surkeaksi. Tätä tilannetta voidaan parantaa em. rakenteiden muuttamisella. Juustohöylä höylää vain mielialaa, ei kustannusrakennetta.</p><p>Toivotan kaikille yhteiskunnan päätöksenteossa mukana oleville rohkeutta muutoksen tekemiseen ja epäitsekkyyttä tarvittaessa sahata vaikka omaa oksaansa. Jokaiselle yksilölle toivon tarmokkuutta elintapojensa muuttamiseen globalisaatiota heikentävään suuntaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Globalisaatio on edennyt pitkälle. Pari vuotta sitten uutisoitiin, että vain 85 ihmistä omistaa 50 % maailman varallisuudesta. Näistä ihmisistä tuskin löytyy montaakaan erityisen empaattista ja kansojen hyvinvoinnista kiinnostunutta henkilöä, sillä empaattisuudella ei pääse rahamaailman huipulle. Heitä on vähän, mutta he ovat pitkälti muun maailman tavoittamattomissa – emme edes tiedä, keitä he ovat tai mitä he tarkalleen ottaen omistavat.

Näille maailmanhallitsijoille on varmasti mieluista nähdä, miten valtiot heikkenevät ja protestiliikkeet valtiojohtoa vastaan kasvavat ympäri maailman. Hajoita ja hallitse – näinhän se on mennyt historiassa ennenkin. Tätä taustaa vasten kysyn, miksi me suomalaiset olemme niin jakautuneet? Eikö meidän tulisi yhtenä rintamana suojella kansallista omaisuuttamme ja pyrkiä pitämään se omissa käsissämme. Meillä on riittävästi varallisuutta elää hyvin, kunhan organisoimme yhteiskuntamme uudelleen. Meillä on myös maailman mittakaavassa hulppea maa- ja vesiomaisuus, joka pystyy pienelle kansallemme peruselannon takaamaan. Kansoja köyhdytetään vauhdilla, joten varmasti mekin joudumme elintasostamme tinkimään. Toisaalta tuemme tätä köyhdyttämistä koko ajan ostamalla globaalien yritysten tuotteita.

Nyt olisi korkea aika jokaisen ostaa omien voimavarojensa puitteissa vain lähituotantoa, venyttää elektroniikan käyttöikää mahdollisimman pitkälle jne. Yhteiskunnan tasolla meidän tulisi varmistaa, että verovarat kiertävät Suomessa eivätkä valu yritysten voittoina ulkomaille. Yhteisestä veropotistamme kustannetut tuotteet ja palvelut tulee korvamerkitä jo ostovaiheessa niin, että veroviranomaiset kykenevät seuraamaan rahapotin liikkeitä ja verottamaan asianmukaisesti myyjän kaupasta saamaa voittoa. EU:n kirjanpitosäännökset ovat varmasti tätä vastaan, mutta mielestäni tämä on kansallisesti liian tärkeä asia jätettäväksi Junckerin & kavereiden päätettäväksi. Tällaisessa maailmantilanteessa tarvitaan uusia toimintatapoja ja vanhojen rakenteiden murtamista.

On myös rohkeasti tartuttava maamme virkamieslinnakkeisiin. Verovaramme on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, ei liikeyritysten ylläpitämiseen tai voittoihin eikä virkamiehistön elättämiseen. Meillä ei ole resursseja olla avoinna globaalille taloudelle, sillä se talous vie huomattavasti enemmän kuin tuo. Siksi kannatan tietynasteista protektionismia valtiotasolla ja samanaikaisesti nykyistä suurempaa vapautta kansalaiselle niin säädösten kuin veroasteenkin osalta.

Näin harvaanasutussa maassa on absurdia esimerkiksi se, miten ahtaasti ihmiset ajetaan asumaan. Välimatka palveluihin on järkevää pitää kohtuullisena, mutta siltikin meillä olisi helposti mahdollisuus rakentaa luovasti ihmisten mieltymysten mukaan. Ihminen valitsee itse, asuuko lähellä vai kaukana palvelukeskittymistä, mutta erakoitumista kauas muista ei tule verovaroista tukea, poikkeuksena maatalousyrittäjät.

Suomalainen ongelma on, että meidät on vuosikymmeniä kasvatettu ajatukseen valtion huolenpidota. Moni meistä on tuudittautunut ajatukseen, että kyllä meistä huolehditaan, vaikka ei itse nyt jaksa oikein mitään tehdäkään. Olemme kyllä jo huomanneet, ettei tämä enää päde, mutta elämme yhä muutokseen liittyvää shokkivaihetta. Peräänkuulutan tässä yhteiskunnan aloitetta tilanteen muuttamiseksi – yksilön on vaikea nousta, kun työnhaku tuntuu toivottamalle ja verotaakka musertavalle. Yksilön kannalta verorasituksen hinta-laatusuhde on muuttunut surkeaksi. Tätä tilannetta voidaan parantaa em. rakenteiden muuttamisella. Juustohöylä höylää vain mielialaa, ei kustannusrakennetta.

Toivotan kaikille yhteiskunnan päätöksenteossa mukana oleville rohkeutta muutoksen tekemiseen ja epäitsekkyyttä tarvittaessa sahata vaikka omaa oksaansa. Jokaiselle yksilölle toivon tarmokkuutta elintapojensa muuttamiseen globalisaatiota heikentävään suuntaan.

]]>
6 http://sannahovi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222966-vastustetaan-globalisaatiota-vahvistutaan-kansallisesti#comments Ansioverotus globalisaatio Normien purku Protektionismi Sun, 18 Sep 2016 12:47:24 +0000 Sanna Hovi http://sannahovi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222966-vastustetaan-globalisaatiota-vahvistutaan-kansallisesti
Suomen erillisverotus ulkosuomalaisen silmissä http://magnuslund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222926-suomen-erillisverotus-ulkosuomalaisen-silmissa <p>Suomen yhteiskunnalliset ratkaisut näyttävät usein erilaisilta ulkomailta päin tarkasteltuna kuin sisältäpäin nähtynä. Suomen erillisverotus on tästä hyvä esimerkki, joka minun tapauksessani Ranskasta tarkasteltuna voi näyttää erikoiselta ja perheiden kannalta varsin epätasa-arvoiselta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ranskassa tuloverotus perustuu perheen tai ruokakunnan yhteenlaskettuun tuloon, ei kuten Suomessa puolisoiden erillisiin tuloihin. Näin Ranskassa kaksi saman määrän tienaavaa perhettä maksaa saman veron (olettaen että heillä on esim. saman verran elätettäviä lapsia), eli heille jää sama nettotulo käteen verotuksen jälkeen. Tämä taas ei ole Suomessa asianlaita, vaan kaksi saman bruttotulon tienaavaa perhettä saatetaan verottaa kovin erilaisesti riippuen miten tulot jakaantuvat puolisoiden kesken.</p><p>&nbsp;</p><p>Otetaanpa esimerkkinä kaksi suomalaista perhettä, joilla kummallakin kaksi ala-ikäistä lasta ja vuositulo 80.000 euroa, kuitenkin siten että toisessa perheessä tulo jakaantuu tasan puolisoiden kesken, eli molemmat tienaavat 40.000 euroa vuodessa, kun taas toisessa perheessä toinen puoliso tienaa 60.000 euroa ja toinen 20.000 euroa. Vero.fi:n veroprosenttilaskuri antaa näille perheille identtisin olettamuksin (asuvat Helsingissä, ei kirkossa, kaksi lasta per perhe) seuraavat verot: Edellisen perheen kokonaisvero on 16948 euroa, eli 21,2% bruttotulosta, jälkimmäisen perheen kokonaisvero on 18326 euroa, eli 22,9% bruttotulosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli kaksi samanlaista perhettä, joilla sama bruttoansio, mutta toista verotetaan 1378 euroa enemmän kuin toista. Voi kysyä miten verottaja päättelee että toisen perheen veronmaksukyky on suurempi kuin toisen?</p><p>&nbsp;</p><p>Olen tietoinen Suomen erillisverotuksen perusteluista, esim. että avioliitossa noudatetaan omaisuuden erillisyyden järjestelmää. Mutta juuri tässä piilee perheen koheesiota heikentävä viesti siitä, että puolisoiden tulee kukin huolehtia omasta taloudestaan perheen kokonaisuuden sijasta. Vertauskuvallisesti voisi nähdä että kun Ranskassa perhe on kuin yksi yritys niin Suomessa perhe on kuin kahden erillisen yrityksen yhteistyö. Suomen ratkaisua voi ehkä pitää käytännöllisenä avioeroja huomioiden, mutta voi toisaalta kritisoida maaperän luomisesta avioeroille. Erillisverotus näyttää toisaalta olevan avioliittojen hauraudesta johtuva reaktio ja toisaalta tämän saman haurauden vahvistaja.</p><p>&nbsp;</p><p>Ranskan yhteisverotuskäytäntöä voi ehkä Suomesta käsin pitää vanhanaikaisena, mutta täältäpäin katsottuna se ainakin pyrkii tukemaan perheitä heidän roolissaan yhteiskunnan perusyksikkönä ja uusien sukupolvien kasvualustana, jota ei paraskaan varhaiskasvatusjärjestelmä pysty korvaamaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen yhteiskunnalliset ratkaisut näyttävät usein erilaisilta ulkomailta päin tarkasteltuna kuin sisältäpäin nähtynä. Suomen erillisverotus on tästä hyvä esimerkki, joka minun tapauksessani Ranskasta tarkasteltuna voi näyttää erikoiselta ja perheiden kannalta varsin epätasa-arvoiselta.

 

Ranskassa tuloverotus perustuu perheen tai ruokakunnan yhteenlaskettuun tuloon, ei kuten Suomessa puolisoiden erillisiin tuloihin. Näin Ranskassa kaksi saman määrän tienaavaa perhettä maksaa saman veron (olettaen että heillä on esim. saman verran elätettäviä lapsia), eli heille jää sama nettotulo käteen verotuksen jälkeen. Tämä taas ei ole Suomessa asianlaita, vaan kaksi saman bruttotulon tienaavaa perhettä saatetaan verottaa kovin erilaisesti riippuen miten tulot jakaantuvat puolisoiden kesken.

 

Otetaanpa esimerkkinä kaksi suomalaista perhettä, joilla kummallakin kaksi ala-ikäistä lasta ja vuositulo 80.000 euroa, kuitenkin siten että toisessa perheessä tulo jakaantuu tasan puolisoiden kesken, eli molemmat tienaavat 40.000 euroa vuodessa, kun taas toisessa perheessä toinen puoliso tienaa 60.000 euroa ja toinen 20.000 euroa. Vero.fi:n veroprosenttilaskuri antaa näille perheille identtisin olettamuksin (asuvat Helsingissä, ei kirkossa, kaksi lasta per perhe) seuraavat verot: Edellisen perheen kokonaisvero on 16948 euroa, eli 21,2% bruttotulosta, jälkimmäisen perheen kokonaisvero on 18326 euroa, eli 22,9% bruttotulosta.

 

Eli kaksi samanlaista perhettä, joilla sama bruttoansio, mutta toista verotetaan 1378 euroa enemmän kuin toista. Voi kysyä miten verottaja päättelee että toisen perheen veronmaksukyky on suurempi kuin toisen?

 

Olen tietoinen Suomen erillisverotuksen perusteluista, esim. että avioliitossa noudatetaan omaisuuden erillisyyden järjestelmää. Mutta juuri tässä piilee perheen koheesiota heikentävä viesti siitä, että puolisoiden tulee kukin huolehtia omasta taloudestaan perheen kokonaisuuden sijasta. Vertauskuvallisesti voisi nähdä että kun Ranskassa perhe on kuin yksi yritys niin Suomessa perhe on kuin kahden erillisen yrityksen yhteistyö. Suomen ratkaisua voi ehkä pitää käytännöllisenä avioeroja huomioiden, mutta voi toisaalta kritisoida maaperän luomisesta avioeroille. Erillisverotus näyttää toisaalta olevan avioliittojen hauraudesta johtuva reaktio ja toisaalta tämän saman haurauden vahvistaja.

 

Ranskan yhteisverotuskäytäntöä voi ehkä Suomesta käsin pitää vanhanaikaisena, mutta täältäpäin katsottuna se ainakin pyrkii tukemaan perheitä heidän roolissaan yhteiskunnan perusyksikkönä ja uusien sukupolvien kasvualustana, jota ei paraskaan varhaiskasvatusjärjestelmä pysty korvaamaan.

]]>
8 http://magnuslund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222926-suomen-erillisverotus-ulkosuomalaisen-silmissa#comments Kotimaa Ansioverotus Erillisverotus Lapsiperheet Perhe Yhteisverotus Sat, 17 Sep 2016 12:32:28 +0000 Magnus Lund http://magnuslund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222926-suomen-erillisverotus-ulkosuomalaisen-silmissa
Perintövero pois, koska? http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221681-perintovero-pois-koska <p>Itse olen jälleen kerran ihmetellyt, että miksi perintöverotusta halutaan keventää (<a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/perintoverotus-jakaa-mielipiteet-vahvasti-oikeudenmukaisuutta-vai-pienta-napertelya/6030906">Maikkarin uutinen</a>). Ilmeisesti oman nilkan jäytäminen on kivaa haluamalla maksaa tavan tallaajana miljoonaperijöiden verot ja EK:n ynnä muiden instanssien propaganda on uponnut. Keskityn myyntikelpoiseen omaisuuteen, en esim leskeksi jääneen asuntohuoliin tai mielikuvitushenkilöihin jotka hoitivat vanhempiensa perheyrityksen kukoistukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen toki ymmärrän, että ärsyttää maksaa veroa jostain mummonmökistä, vaikkei sillä oikeasti olisi käyttöä tai edes jälleenmyyntiarvoa (itseäkin ärsyttäisi).&nbsp; Eniten vastustavissa tuntuu olevan myös näidä joiden kumminkaimojen piti ottaa hirmuiset pankkilainat, että oli varaa periä. Lisäksi eniten perivät tekevät kikkailujaan, jotta veroa menisi mahdollisimman vähän, veronkiertoa vaikka miten -suunnitteluksi väitettäisiinkin. On myöskin se peritty omaisuus jo kertaallen verotettu ja kateusvero ja yhyyhy voi voi.&nbsp; Näiden syiden takia haluttaisiin entisestään alentaa perintöveroa. Veroa, jota saat rahan arvoisesta omaisuudesta, jonka eteen et ole tehnyt mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Minusta on nurinkurista, että mitä vähemmän olet tehnyt rahan eteen, niin sitä vähemmän sitä verotetaan. Lottovoitonkin eteen pitää tehdä sen verran, että ostaa kupongin. Perinnön voit saada ihan vain koska voitit siittiöiden uintikilpailun.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvassa Veronmaksajien keskusliiton laskelmien pohjalta tehty kuva käteen jäävästä osuudesta eri rahasummille, ansiotuloveroihin ei ole laskettu mukaan pakollisia vakuutusmaksuja (koska nehän ovat tavallaan maksua palkolliselle itselleen).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itse olen jälleen kerran ihmetellyt, että miksi perintöverotusta halutaan keventää (Maikkarin uutinen). Ilmeisesti oman nilkan jäytäminen on kivaa haluamalla maksaa tavan tallaajana miljoonaperijöiden verot ja EK:n ynnä muiden instanssien propaganda on uponnut. Keskityn myyntikelpoiseen omaisuuteen, en esim leskeksi jääneen asuntohuoliin tai mielikuvitushenkilöihin jotka hoitivat vanhempiensa perheyrityksen kukoistukseen.

 

Sen toki ymmärrän, että ärsyttää maksaa veroa jostain mummonmökistä, vaikkei sillä oikeasti olisi käyttöä tai edes jälleenmyyntiarvoa (itseäkin ärsyttäisi).  Eniten vastustavissa tuntuu olevan myös näidä joiden kumminkaimojen piti ottaa hirmuiset pankkilainat, että oli varaa periä. Lisäksi eniten perivät tekevät kikkailujaan, jotta veroa menisi mahdollisimman vähän, veronkiertoa vaikka miten -suunnitteluksi väitettäisiinkin. On myöskin se peritty omaisuus jo kertaallen verotettu ja kateusvero ja yhyyhy voi voi.  Näiden syiden takia haluttaisiin entisestään alentaa perintöveroa. Veroa, jota saat rahan arvoisesta omaisuudesta, jonka eteen et ole tehnyt mitään.

 

Minusta on nurinkurista, että mitä vähemmän olet tehnyt rahan eteen, niin sitä vähemmän sitä verotetaan. Lottovoitonkin eteen pitää tehdä sen verran, että ostaa kupongin. Perinnön voit saada ihan vain koska voitit siittiöiden uintikilpailun.

 

Kuvassa Veronmaksajien keskusliiton laskelmien pohjalta tehty kuva käteen jäävästä osuudesta eri rahasummille, ansiotuloveroihin ei ole laskettu mukaan pakollisia vakuutusmaksuja (koska nehän ovat tavallaan maksua palkolliselle itselleen).

]]>
6 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221681-perintovero-pois-koska#comments Ansioverotus Pääomaverotus Perintövero Tue, 23 Aug 2016 13:22:18 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221681-perintovero-pois-koska
Veronkeräämisen moraalinen oikeutus kateissa http://sannahovi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221614-veronkeraamisen-moraalinen-oikeutus-kateissa <p>&nbsp;</p><p>Veroja on kerätty aikojen kuluessa lähinnä kahdesta syystä: ylläpitämään pienen eliitin yltäkylläisyyttä tai demokraattisemmissa yhteiskunnissa ylläpitään kansan hyvinvointia sekä tasa-arvoisuutta. Suomen valtio on perustettu tälle jälkimmäiselle idealle ja sen pohjalta meille on luotu lainsäädäntö.</p><p>Kysyn kuitenkin, että mihin tämä yleisen hyvinvoinnin ja tasaveroisuuden idea on hukattu? Henkilökohtaisesti katson, ettei kunnilla ja valtiolla ole enää moraalista mandaattia kovinkaan suureen osaan siitä verokertymästä, jota he kansan pakottavat maksamaan.</p><p>Verokertymämme kasvaa koko ajan, mutta palvelumme vain huononevat. Jos valtion taloudellinen tila todella on katastrofaalinen, niin sitten puretaan rakenteita ja palveluita, mutta samalla vähennetään myös verotusta, jotta ihmiset voivat paremmin selviytyä omillaan. Ns. hyvätuloisille on vieläpä muodotettu kaksoisverotus, jossa ensin viedään puolet tuloista yhteiseen kassaan ja sitten laitetaan suurten bruttotulojen perusteella maksamaan kaikista &rdquo;julkisista&rdquo; palveluista erikseen. Köyhiäkin kyykytetään ja jätetään jopa julmasti heitteille niin vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa kuin sisäilma-asioissakin.</p><p>Samaan aikaan tämän kyykyttämisen kanssa julkinen tilastointi on muutettu niin sekavaksi, ettei siitä tavallinen kansalainen voi saada mitään selville. Käykääpä huviksenne tutkimassa tilastokeskuksen sivuilta, miten verokertymämme käytetään. Ihmettelen, jos onnistutte löytämään kunnollisen vastauksen, sillä uusi systeemi on piilottanut tiedot kansalaisen ulottuvilta. Suoraan Tilastokeskusken sivulta kopioitua:</p><p>&rdquo;Euroopan Unionissa siirrytään uuteen järjestelmään (EKT 2010, englanniksi ESA 2010) syyskuun lopussa 2014, jolloin EKT 2010 -asetuksen sisältämä tietojen lähettämisohjelma astuu voimaan. Tilinpidon tiedot laaditaan tuolloin pohjautuen uuteen EKT 2010 -menetelmäkäsikirjaan.&rdquo;</p><p>Olemme siirtyneet harvainvaltaan ja hallinnon julkisuusperiaate on kaikessa hiljaisuudessa kuopattu. Me tavallinen kansa olemme tämän hyväksyneet olemalla hiljaa ja keskittymällä somettamiseen tai pitsinnypläykseen. Jos todella haluamme muutosta, meidän on pakko nousta pois omasta kuplastamme ja yhdistää voimamme. Sanottava, että ei käy. Me emme maksa näennäisistä palveluista, emme ylisuurista asumistuista, emme homeisista julkisrakennuksista, emme heitteille jätetyistä vanhuksista. Jos hallinto ei näitä asioita saa kunniallisesti säädeltyä ja hoidettua, he eivät myöskään ansaitse hallita rahojamme.</p><p>Yksi Robin Hood ei nykyaikana riitä, vain yhdessä voimme muuttaa kurssia ja palauttaa yhteisvastuullisen hyvinvointiyhteiskunnan.&nbsp; Osallistutaan asioihin ja vaaditaan vastinetta rahoillemme. Kaikilla tasoilla ja kaikissa instansseissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Veroja on kerätty aikojen kuluessa lähinnä kahdesta syystä: ylläpitämään pienen eliitin yltäkylläisyyttä tai demokraattisemmissa yhteiskunnissa ylläpitään kansan hyvinvointia sekä tasa-arvoisuutta. Suomen valtio on perustettu tälle jälkimmäiselle idealle ja sen pohjalta meille on luotu lainsäädäntö.

Kysyn kuitenkin, että mihin tämä yleisen hyvinvoinnin ja tasaveroisuuden idea on hukattu? Henkilökohtaisesti katson, ettei kunnilla ja valtiolla ole enää moraalista mandaattia kovinkaan suureen osaan siitä verokertymästä, jota he kansan pakottavat maksamaan.

Verokertymämme kasvaa koko ajan, mutta palvelumme vain huononevat. Jos valtion taloudellinen tila todella on katastrofaalinen, niin sitten puretaan rakenteita ja palveluita, mutta samalla vähennetään myös verotusta, jotta ihmiset voivat paremmin selviytyä omillaan. Ns. hyvätuloisille on vieläpä muodotettu kaksoisverotus, jossa ensin viedään puolet tuloista yhteiseen kassaan ja sitten laitetaan suurten bruttotulojen perusteella maksamaan kaikista ”julkisista” palveluista erikseen. Köyhiäkin kyykytetään ja jätetään jopa julmasti heitteille niin vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa kuin sisäilma-asioissakin.

Samaan aikaan tämän kyykyttämisen kanssa julkinen tilastointi on muutettu niin sekavaksi, ettei siitä tavallinen kansalainen voi saada mitään selville. Käykääpä huviksenne tutkimassa tilastokeskuksen sivuilta, miten verokertymämme käytetään. Ihmettelen, jos onnistutte löytämään kunnollisen vastauksen, sillä uusi systeemi on piilottanut tiedot kansalaisen ulottuvilta. Suoraan Tilastokeskusken sivulta kopioitua:

”Euroopan Unionissa siirrytään uuteen järjestelmään (EKT 2010, englanniksi ESA 2010) syyskuun lopussa 2014, jolloin EKT 2010 -asetuksen sisältämä tietojen lähettämisohjelma astuu voimaan. Tilinpidon tiedot laaditaan tuolloin pohjautuen uuteen EKT 2010 -menetelmäkäsikirjaan.”

Olemme siirtyneet harvainvaltaan ja hallinnon julkisuusperiaate on kaikessa hiljaisuudessa kuopattu. Me tavallinen kansa olemme tämän hyväksyneet olemalla hiljaa ja keskittymällä somettamiseen tai pitsinnypläykseen. Jos todella haluamme muutosta, meidän on pakko nousta pois omasta kuplastamme ja yhdistää voimamme. Sanottava, että ei käy. Me emme maksa näennäisistä palveluista, emme ylisuurista asumistuista, emme homeisista julkisrakennuksista, emme heitteille jätetyistä vanhuksista. Jos hallinto ei näitä asioita saa kunniallisesti säädeltyä ja hoidettua, he eivät myöskään ansaitse hallita rahojamme.

Yksi Robin Hood ei nykyaikana riitä, vain yhdessä voimme muuttaa kurssia ja palauttaa yhteisvastuullisen hyvinvointiyhteiskunnan.  Osallistutaan asioihin ja vaaditaan vastinetta rahoillemme. Kaikilla tasoilla ja kaikissa instansseissa.

]]>
2 http://sannahovi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221614-veronkeraamisen-moraalinen-oikeutus-kateissa#comments Ansioverotus Arvonlisävero Avoin hallinto Laki ja moraali Potilasoikeudet Mon, 22 Aug 2016 09:34:20 +0000 Sanna Hovi http://sannahovi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221614-veronkeraamisen-moraalinen-oikeutus-kateissa
Vapaakauppa toi tullessaan työttömyyden ja korkeat verot http://pietarituominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216831-vapaakauppa-toi-tullessaan-tyottomyyden-ja-korkeat-verot <p>Minne meiltä katosi Suomesta oma tuotanto? Tällä hetkellä täällä on yli miljoona työikäistä ihmistä ilman oikeaa täysipäiväistä työpaikkaa. Samaan aikaan ulkomailta tuodaan suurin osa kansan tarvitsemasta tavarasta. Rahakin lainataan meille korkoa vastaan ulkomailta. Se vähä tuotanto, mikä meillä on vielä kotimaassa, on pääosin omistettu johonkin veroparatiisiin rekisteröityneestä anonyymista holding-yhtiöstä. Ulkolaisilla yksityispankeilla on oikeus tehdä rahaa tyhjästä ja lainata se meille korkoa vastaan.</p><p>Ennen vapaakauppaa oli toisin. Meillä oli kotimaassa omat vaatetehtaat, konepajat, sahat ja tehtaat. Talot rakennettiin pääosin paikallisella työvoimalla paikallisista rakennustarpeista. Vaatteet olivat laadukkaita ja lähellä tuotettuja. Pienen kyläkaupan pyörittäminen kannatti. Aivan tavallisilla ihmisillä oli varaa palkata kotiinsa palvelusväkeä. Työttömyys oli harvinaista, koska töitä oli enemmän kuin tekijöitä.</p><p>Vapaakaupassa mikä vain iso korporaatio voi vallata minkä vain tuotteen markkinat. He laittavat tehtaan pystyyn siihen maahan, missä työvoima on halvinta. Sen jälkeen tuotetta tuotetaan koko maailmaan. Tämän seurauksena kaikissa vapaakaupassa mukana olevissa maissa tuon alan oma tuotanto katoaa. Ihmiset joutuvat kortistoon. Vaatteet ovat koko maailmassa samanlaiset. Ihmiset eivät enää pukeudu oman alueellisen tyylinsä mukaan, vaan siihen minkälaista vaatetehtaat heille milloinkin tarjoavat.</p><p>Samaan aikaan korporaatiot vievät kaiken vaurauden ulkomaille. He eivät verosuunnittelun (lue veronkierron) vuoksi maksa siitä juurikaan veroja. Paikalliset tuottajat maksavat. Korporaatioiden ei tarvitse tuotteita ulkomailla tehdessään noudattaa Suomen työaikalakeja tai minimipalkkaa. Paikallisten tuottajien tarvitsee. Tämän takia korporaatioita vastaan on mahdotonta kilpaillla.</p><p>Tällä hetkellä maailman 80 rikkainta ihmistä omistaa enemmän varallisuutta kuin puolet koko ihmiskunnasta. Heistä kukaan ei maksa veroja Suomeen, mutta silti voimme olettaa, että he saavat täältä enemmän varallisuutta kuin kukaan suomalainen.</p><p>Eräs tunnettu perintäyhtiö maksoi 50&euro; veroja Suomeen. Samaan aikaan heillä on oikeus käyttää ulosottotointamme, oikeusjärjestelmäämme ja poliisiamme velkojensa karhuamiseen. Me suomalaiset tavalliset ihmiset maksamme näistä palveluista korkeat verot. Olemme maailman eniten verotettuja kansoja. Kuitenkaan täällä toimivat isot yhtiöt saavat yhteiskuntamme palvelut ilmaiseksi. Me rahoitamme heille ja heidät omistaville suurrikkaille tämän yhteiskunnan ja sen suomat ansaitsemismahdollisuudet. Tämän takia meillä on massatyöttömyys ja korkeat verot.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minne meiltä katosi Suomesta oma tuotanto? Tällä hetkellä täällä on yli miljoona työikäistä ihmistä ilman oikeaa täysipäiväistä työpaikkaa. Samaan aikaan ulkomailta tuodaan suurin osa kansan tarvitsemasta tavarasta. Rahakin lainataan meille korkoa vastaan ulkomailta. Se vähä tuotanto, mikä meillä on vielä kotimaassa, on pääosin omistettu johonkin veroparatiisiin rekisteröityneestä anonyymista holding-yhtiöstä. Ulkolaisilla yksityispankeilla on oikeus tehdä rahaa tyhjästä ja lainata se meille korkoa vastaan.

Ennen vapaakauppaa oli toisin. Meillä oli kotimaassa omat vaatetehtaat, konepajat, sahat ja tehtaat. Talot rakennettiin pääosin paikallisella työvoimalla paikallisista rakennustarpeista. Vaatteet olivat laadukkaita ja lähellä tuotettuja. Pienen kyläkaupan pyörittäminen kannatti. Aivan tavallisilla ihmisillä oli varaa palkata kotiinsa palvelusväkeä. Työttömyys oli harvinaista, koska töitä oli enemmän kuin tekijöitä.

Vapaakaupassa mikä vain iso korporaatio voi vallata minkä vain tuotteen markkinat. He laittavat tehtaan pystyyn siihen maahan, missä työvoima on halvinta. Sen jälkeen tuotetta tuotetaan koko maailmaan. Tämän seurauksena kaikissa vapaakaupassa mukana olevissa maissa tuon alan oma tuotanto katoaa. Ihmiset joutuvat kortistoon. Vaatteet ovat koko maailmassa samanlaiset. Ihmiset eivät enää pukeudu oman alueellisen tyylinsä mukaan, vaan siihen minkälaista vaatetehtaat heille milloinkin tarjoavat.

Samaan aikaan korporaatiot vievät kaiken vaurauden ulkomaille. He eivät verosuunnittelun (lue veronkierron) vuoksi maksa siitä juurikaan veroja. Paikalliset tuottajat maksavat. Korporaatioiden ei tarvitse tuotteita ulkomailla tehdessään noudattaa Suomen työaikalakeja tai minimipalkkaa. Paikallisten tuottajien tarvitsee. Tämän takia korporaatioita vastaan on mahdotonta kilpaillla.

Tällä hetkellä maailman 80 rikkainta ihmistä omistaa enemmän varallisuutta kuin puolet koko ihmiskunnasta. Heistä kukaan ei maksa veroja Suomeen, mutta silti voimme olettaa, että he saavat täältä enemmän varallisuutta kuin kukaan suomalainen.

Eräs tunnettu perintäyhtiö maksoi 50€ veroja Suomeen. Samaan aikaan heillä on oikeus käyttää ulosottotointamme, oikeusjärjestelmäämme ja poliisiamme velkojensa karhuamiseen. Me suomalaiset tavalliset ihmiset maksamme näistä palveluista korkeat verot. Olemme maailman eniten verotettuja kansoja. Kuitenkaan täällä toimivat isot yhtiöt saavat yhteiskuntamme palvelut ilmaiseksi. Me rahoitamme heille ja heidät omistaville suurrikkaille tämän yhteiskunnan ja sen suomat ansaitsemismahdollisuudet. Tämän takia meillä on massatyöttömyys ja korkeat verot.

]]>
28 http://pietarituominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216831-vapaakauppa-toi-tullessaan-tyottomyyden-ja-korkeat-verot#comments Ansioverotus Korporaatiovaltio Massatyöttömyys Vapaakauppa Fri, 13 May 2016 04:40:50 +0000 Pietari Tuominen http://pietarituominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216831-vapaakauppa-toi-tullessaan-tyottomyyden-ja-korkeat-verot
Kun köyhän työtätekevän palkka on laskettu väärin http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216463-kun-koyhan-tyotatekevan-palkka-on-laskettu-vaarin <p>Luotettavien yhteisöjen kadottua näköpiiristä työtätekevä muuttuu olosuhteiden pakosta yksistään riippuvaiseksi vajaista mahdollisuuksista olla olemassa. Hän joutuu eristetyksi muista työtätekevistä, heidän mielipiteistään, käsityksistään ja olemisestaan. Siten yksittäisen työtätekevän näkemykset tärkeistä yhteisöllisistä asioista muuttuvat hänen mielessään ehdottoman varmaksi yksityisasiaksi, joka saattaa saada uskonnollisia piirteitä pelastuksen ja toivon mahdollisuudesta, jota työsuhteen riiston kasvaessa ei todellisuudessa ole olemassa. Ihminen ei synny vanhemmistaan vaan yhteisöstään. Siksi hän aikuiseksi tultuaan kävelee edelläkäyvän takana etsien kiihkeästi kaikki asiat ratkaisevaa johtajaa.</p><p>Uuden teknologian seurauksena ihmisten väliset sosiaaliset siteet ovat heikontuneet. Kun maisema on kaikilta suunnilta katsottuna samanlainen, on ryhmäajattelu vaarassa muuntua koko yhteisölle vaaralliseksi. Mitä enemmän samanlaista vaahtoa on ihmismeren pinnalla, sen saalistavammaksi käy kapitalistien liiketoimet. Jos kaikkialla näkyvä rikas pettää jokaisessa vuorovaikutustilanteessa työtätekevää, kadottavat työtätekevät kaiken luottamuksensa rikkaisiin ihmisiin ja heidän jokaiseen yhteisöönsä. Lopulta ketään luotettavaa ihmistä ei ole enää missään, kenenkään puoleen ei voi kääntyä, sillä kaikki ovat kadonneet. Kun köyhän työtätekevän palkka on laskettu väärin ei ole tahoa, jonne asian voisi toimittaa oikaisua varten.</p><p>Työtätekevien ahtaat asunnot, pitkät ja hankalat epätyypilliset työvuorot, matala palkka, pysyvä ahdistus työpaikan säilymisestä elämää suojelevilla työehdoilla varustettuna, sekä siihen liittyvä ikuinen epävarmuus elämän yleisestä jatkuvuudesta on peitetty yhteisön taloudellisesti voimakkaimman ryhmän toimesta voimakkaiden loistelamppujen kirkkaan valosaasteen alle. Yhteisön verot on aina maksanut kahlehdittu, valloitetuilta alueilta kaapattu uusi ihminen. Sairaat ja ne, joilla on nälän kuivattama kieli, piilotetaan yhteiskunnan kosteisiin ja näkymättömiin kellareihin. Mitä enemmän köyhiä on, sitä julmemmin heitä kohtelee se taho, joka on syylliseksi itsensä tehnyt heidän surkeuteensa.&nbsp;</p><p>Kauhistuttava kitupiikki omistaa kaiken maan ja paratiisin välillä, mutta hän ei pysty nauttimaan laadukkaasta ja oikeudenmukaisesta elämästä, sillä hyvään elämään mukautuminen saattaisi kuluttaa hänen vaalimaansa pääomaa. Pääomaa saa vain katsoa ylhäällä pilvenreunalla tai alhaalla maakuopassa istuen, mutta siihen koskeminen on kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty myös jumalilta. Surkeiksi tehdyt ihmiset haluavat kostaa kohtaamansa vääryyden jollekin toiselle vielä surkeammalle. Jos kerjäläinen kadulla joutuu vihan ja halveksunnan kohteeksi on varmaa, että kukaan ei kysy oliko tapaukseen kerjäläinen syyllinen. Työtätekevä köyhä saattaa vähän myöhemmin itse olla kadulla kerjäämässä, sillä kitupiikki ei tunnista ihmistä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luotettavien yhteisöjen kadottua näköpiiristä työtätekevä muuttuu olosuhteiden pakosta yksistään riippuvaiseksi vajaista mahdollisuuksista olla olemassa. Hän joutuu eristetyksi muista työtätekevistä, heidän mielipiteistään, käsityksistään ja olemisestaan. Siten yksittäisen työtätekevän näkemykset tärkeistä yhteisöllisistä asioista muuttuvat hänen mielessään ehdottoman varmaksi yksityisasiaksi, joka saattaa saada uskonnollisia piirteitä pelastuksen ja toivon mahdollisuudesta, jota työsuhteen riiston kasvaessa ei todellisuudessa ole olemassa. Ihminen ei synny vanhemmistaan vaan yhteisöstään. Siksi hän aikuiseksi tultuaan kävelee edelläkäyvän takana etsien kiihkeästi kaikki asiat ratkaisevaa johtajaa.

Uuden teknologian seurauksena ihmisten väliset sosiaaliset siteet ovat heikontuneet. Kun maisema on kaikilta suunnilta katsottuna samanlainen, on ryhmäajattelu vaarassa muuntua koko yhteisölle vaaralliseksi. Mitä enemmän samanlaista vaahtoa on ihmismeren pinnalla, sen saalistavammaksi käy kapitalistien liiketoimet. Jos kaikkialla näkyvä rikas pettää jokaisessa vuorovaikutustilanteessa työtätekevää, kadottavat työtätekevät kaiken luottamuksensa rikkaisiin ihmisiin ja heidän jokaiseen yhteisöönsä. Lopulta ketään luotettavaa ihmistä ei ole enää missään, kenenkään puoleen ei voi kääntyä, sillä kaikki ovat kadonneet. Kun köyhän työtätekevän palkka on laskettu väärin ei ole tahoa, jonne asian voisi toimittaa oikaisua varten.

Työtätekevien ahtaat asunnot, pitkät ja hankalat epätyypilliset työvuorot, matala palkka, pysyvä ahdistus työpaikan säilymisestä elämää suojelevilla työehdoilla varustettuna, sekä siihen liittyvä ikuinen epävarmuus elämän yleisestä jatkuvuudesta on peitetty yhteisön taloudellisesti voimakkaimman ryhmän toimesta voimakkaiden loistelamppujen kirkkaan valosaasteen alle. Yhteisön verot on aina maksanut kahlehdittu, valloitetuilta alueilta kaapattu uusi ihminen. Sairaat ja ne, joilla on nälän kuivattama kieli, piilotetaan yhteiskunnan kosteisiin ja näkymättömiin kellareihin. Mitä enemmän köyhiä on, sitä julmemmin heitä kohtelee se taho, joka on syylliseksi itsensä tehnyt heidän surkeuteensa. 

Kauhistuttava kitupiikki omistaa kaiken maan ja paratiisin välillä, mutta hän ei pysty nauttimaan laadukkaasta ja oikeudenmukaisesta elämästä, sillä hyvään elämään mukautuminen saattaisi kuluttaa hänen vaalimaansa pääomaa. Pääomaa saa vain katsoa ylhäällä pilvenreunalla tai alhaalla maakuopassa istuen, mutta siihen koskeminen on kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty myös jumalilta. Surkeiksi tehdyt ihmiset haluavat kostaa kohtaamansa vääryyden jollekin toiselle vielä surkeammalle. Jos kerjäläinen kadulla joutuu vihan ja halveksunnan kohteeksi on varmaa, että kukaan ei kysy oliko tapaukseen kerjäläinen syyllinen. Työtätekevä köyhä saattaa vähän myöhemmin itse olla kadulla kerjäämässä, sillä kitupiikki ei tunnista ihmistä. 

 

 

 

]]>
0 http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216463-kun-koyhan-tyotatekevan-palkka-on-laskettu-vaarin#comments Ansioverotus Asunto Köyhyysraja Taloudellinen epävarmuus Työpaikka Wed, 04 May 2016 09:46:34 +0000 Kai Backman http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216463-kun-koyhan-tyotatekevan-palkka-on-laskettu-vaarin