Työ http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134140/all Wed, 30 Aug 2017 16:36:04 +0300 fi Työttömät tilapäisesti Lappiin. Siellä on töitä! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242118-tyottomat-tilapaisesti-lappiin-siella-on-toita <p>Suomessa on paljon työttömiä. Suomessa on myös paljon töitä. Työpaikat ja työnhakijat eivät aina kohtaa. Talvi on taas tulossa ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9801238">Lappiin haetaan kausityöntekijöitä</a>. Koska riittävän osaavia ja työhalukkaita tekijöitä asumaan tilapäismajoituksessa ei Suomesta löydy on katseita käännetty ulkomaille (kuva).</p><p>Sitä vaan mietin, että kuinka aktiivisesti Lapin työpaikkoja on markkinoitu vaikkapa pääkaupunkiseudun työttömille osaajille. Kaikissa hommissa joihin tekijöitä haetaan ei tarvitse olla edes kovin kummoinen osaaja.&nbsp;</p><p>Merkittävä kysymys tietysti on, että miten työntekijä asuu sen ajan kun on kausityöntekijänä Lapissa jos ei aio Lappiin vakituisesti muuttaa. Pitääkö hänen hankkia itse asunto vai antaako työnantaja asunnon, ja paljonko asunnosta pitää maksaa. Ovatko Euroopasta tulevat työntekijät samalla viivalla etelä-suomalaisten kanssa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on paljon työttömiä. Suomessa on myös paljon töitä. Työpaikat ja työnhakijat eivät aina kohtaa. Talvi on taas tulossa ja Lappiin haetaan kausityöntekijöitä. Koska riittävän osaavia ja työhalukkaita tekijöitä asumaan tilapäismajoituksessa ei Suomesta löydy on katseita käännetty ulkomaille (kuva).

Sitä vaan mietin, että kuinka aktiivisesti Lapin työpaikkoja on markkinoitu vaikkapa pääkaupunkiseudun työttömille osaajille. Kaikissa hommissa joihin tekijöitä haetaan ei tarvitse olla edes kovin kummoinen osaaja. 

Merkittävä kysymys tietysti on, että miten työntekijä asuu sen ajan kun on kausityöntekijänä Lapissa jos ei aio Lappiin vakituisesti muuttaa. Pitääkö hänen hankkia itse asunto vai antaako työnantaja asunnon, ja paljonko asunnosta pitää maksaa. Ovatko Euroopasta tulevat työntekijät samalla viivalla etelä-suomalaisten kanssa?

]]>
15 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242118-tyottomat-tilapaisesti-lappiin-siella-on-toita#comments Työ Työttömyys Wed, 30 Aug 2017 13:36:04 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242118-tyottomat-tilapaisesti-lappiin-siella-on-toita
Kaikkia kansalaisia tarvitaan tulevaisuudessakin http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241209-kaikkia-kansalaisia-tarvitaan-tulevaisuudessakin <p>Kaksi suomenruotsalaista elitistiä Wahlroos ja Holmström (jotka eivät tiedä tavallisten ihmisten elämästä mitään) kertovat visioita maamme tulevaisuudesta (Finlandia-talo 10.8.2017), joita heidän eliittikumppaninsa (kok, kesk, rkp, jne.) rakentavat politiikallaan silmät ahneudesta kiiluen ja perseet kiimaisena parhaillaan sekä koko ajan ympäri Suomea ja maailmaa.<br />&nbsp;<br />Jos työpaikat vähenevät rajusti, niin kansalaisten perus-toimeentulo on taattava kansalaispalkalla. Se on valtion velvollisuus.<br />&nbsp;<br />Kansalaispalkan/perustulon on riitettävä kohtuulliseen elämiseen (asumisen kulut, ruoka, terveydenhoito, lääkkeet ja kulutus), eli se on n. 1 500 euroa/kk tällä hetkellä.<br />&nbsp;<br />Voidaan tehdä myös sellaista politiikkaa, jolla luodaan työpaikkoja muillekin kuin vain korkeakoulutetuille.<br />&nbsp;<br /><strong>Vai onko tarkoitus syrjäyttää pari miljoonaa kansalaista ja loput 500 000 korkeakoulutettua hoitaa kaikki Suomen työt? (Vuonna 2016 Suomessa oli 15&ndash;74-vuotiaita työllisiä 2 448 000.)<br />&nbsp;<br />Miten käy verotulojen? Millä rahoilla maan julkiset palvelut ja infrat hoidetaan? Mistä rahoista maksetaan kansalaispalkat?</strong><br />&nbsp;<br />&bull; Infrastruktuuri ( = perusrakenteet ja palvelut eli esim. terveydenhoito, tiet, koulut, muut tärkeät rakennukset (mm. sairaalat, päiväkodit, jne.), sosiaalitoimi, liikenne, sähkö- ja viemäriverkostot, sillat, jne.)<br />&nbsp;<br />&bull; Verotuksella mahdollistetaan julkiset palvelut (terveydenhoidosta opiskeluun, neuvolasta vanhuspalveluihin, teidenkäytöstä oikeusturvapalveluihin, jne.) kaikille kansalaisille, eikä vain heille, joilla on varaa ostaa itselleen näitä palveluja.<br />&nbsp;<br /><strong>Myös aivan tavallisia duunarintöitä ja myös suht yksinkertaista työtä tarvitaan paljon tulevaisuudessakin. Niitä voidaan luoda niin valtiollisesti, kunnallisesti kuin yksityisestikin. Kaikilla ei ole lukupäätä tai halua opiskeluun. Halu ja kyky opiskeluun syntyy osalla vasta myöhemmällä iällä.<br />&nbsp;<br />Myös monella eri tavalla työrajoitteiset, vammaiset, osittain sairaat, jmv. tarvitsevat esim. ei-niin-vaativia, tavallisia, yksinkertaisia, kevyitä tai helppoja, jne. työtehtäviä.</strong><br />&nbsp;<br />Vai onko tarkoitus, että korkeakoulutetut hoitaisivat nämäkin hommat omien akateemisten töidensä ohessa?<br />&nbsp;<br />Esim. lähihoitaja, siivooja, maalari, rakennustyöläinen, parturi/kampaaja, taksinkuljettaja, järjestyksenvalvoja, vartija, ravintolatyöntekijä, palomies, kiinteistönhoitaja, bussinkuljettaja, hotellivirkailija, poliisi, postinkantaja, torimyyjä, ensihoitaja, leipomotyöntekijä, rekkakuski, sähköasentaja, putkimies, metsäkoneenkuljettaja, hieroja, kotityöpalvelutyöntekijä, uimavalvoja, ahtaaja, ratapihatyöntekijä, aseseppä, huonekaluverhoilija, puuseppä, suutari, kalastaja, maatalouslomittaja, hitsaaja, lihavalmistetyöntekijä, kouluavustaja, asfalttityöntekijä, nuohooja, kaivinkoneenkuljettaja, muurari, kirvesmies, raudoittaja, päiväkotiapulainen, perhepäivähoitaja, nuoriso-ohjaaja, henkilökohtainen avustaja, hoiva-avustaja,&nbsp; hätäkeskuspäivystäjä, rajavartija, tullitarkastaja, pysäköinnintarkastaja, turvamies/-nainen, hissinasentaja, sulattaja, pelitestaaja, mikrotukihenkilö, paperikoneenhoitaja, laborantti, sahatyöntekijä, vanerityöntekijä, ompelija, suuhygienisti, välinehuoltaja, hammashoitaja, kätilö, röntgenhoitaja, sairaala-apulainen, roskakuski, ikkunanpesijä, marjanpoimija, kioskimyyjä, autonkorjaaja, puistotyöntekijä, vahtimestari, tiskaaja, muuttomies, varastotyöntekijä, puhelinmyyjä, matkalippujen tarkastaja, kahvilatyöntekijä, keittiöapulainen, tekstiilihuoltaja, tarjoilija, lähetti, keittäjä, suntio, laitosmies, opintoneuvoja, kirjastoapulainen, arkistonhoitaja, metallityöntekijä, LVI-asentaja, museotyöntekijä, kokki, prosessityöntekijä, teollisuustuotteiden valmistaja ja kokoonpanija, asentaja, korjaaja, jne.<br />&nbsp;<br />Tulevaisuudessa ainakin erilaisiin terveydenhoitopalveluihin ja ikäihmisten hoiva- ja muihin palveluihin tarvitaan tuhansia työntekijöitä, jos vanhusten eloja ja oloja halutaan saada inhimillisemmiksi, kuin mitä ne nyt ovat.<br />&nbsp;<br /><strong>Eliittien tulevaisuudensuunnitelmia EI TULE TOTEUTTAA, sillä he ajavat ja varmistavat kaikessa vain omia intressejään ( = lisää rahaa ja etuoikeuksia raha- ja valtaeliiteille), joita heidän tulevaisuudensuunnitelmansa palvelevat.</strong><br />&nbsp;<br />---------------------------------------<br />&nbsp;<br />Suomalaiset työskentelevät häviävissä ammateissa ja heidän koulutuksensa heikkenee, synkistelivät taloustieteen nobelisti Bengt Holmström ja liikemies Björn Wahlroos torstaina Finlandia-talolla.<br />&nbsp;<br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9767584" title="https://yle.fi/uutiset/3-9767584">https://yle.fi/uutiset/3-9767584</a><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaksi suomenruotsalaista elitistiä Wahlroos ja Holmström (jotka eivät tiedä tavallisten ihmisten elämästä mitään) kertovat visioita maamme tulevaisuudesta (Finlandia-talo 10.8.2017), joita heidän eliittikumppaninsa (kok, kesk, rkp, jne.) rakentavat politiikallaan silmät ahneudesta kiiluen ja perseet kiimaisena parhaillaan sekä koko ajan ympäri Suomea ja maailmaa.
 
Jos työpaikat vähenevät rajusti, niin kansalaisten perus-toimeentulo on taattava kansalaispalkalla. Se on valtion velvollisuus.
 
Kansalaispalkan/perustulon on riitettävä kohtuulliseen elämiseen (asumisen kulut, ruoka, terveydenhoito, lääkkeet ja kulutus), eli se on n. 1 500 euroa/kk tällä hetkellä.
 
Voidaan tehdä myös sellaista politiikkaa, jolla luodaan työpaikkoja muillekin kuin vain korkeakoulutetuille.
 
Vai onko tarkoitus syrjäyttää pari miljoonaa kansalaista ja loput 500 000 korkeakoulutettua hoitaa kaikki Suomen työt? (Vuonna 2016 Suomessa oli 15–74-vuotiaita työllisiä 2 448 000.)
 
Miten käy verotulojen? Millä rahoilla maan julkiset palvelut ja infrat hoidetaan? Mistä rahoista maksetaan kansalaispalkat?

 
• Infrastruktuuri ( = perusrakenteet ja palvelut eli esim. terveydenhoito, tiet, koulut, muut tärkeät rakennukset (mm. sairaalat, päiväkodit, jne.), sosiaalitoimi, liikenne, sähkö- ja viemäriverkostot, sillat, jne.)
 
• Verotuksella mahdollistetaan julkiset palvelut (terveydenhoidosta opiskeluun, neuvolasta vanhuspalveluihin, teidenkäytöstä oikeusturvapalveluihin, jne.) kaikille kansalaisille, eikä vain heille, joilla on varaa ostaa itselleen näitä palveluja.
 
Myös aivan tavallisia duunarintöitä ja myös suht yksinkertaista työtä tarvitaan paljon tulevaisuudessakin. Niitä voidaan luoda niin valtiollisesti, kunnallisesti kuin yksityisestikin. Kaikilla ei ole lukupäätä tai halua opiskeluun. Halu ja kyky opiskeluun syntyy osalla vasta myöhemmällä iällä.
 
Myös monella eri tavalla työrajoitteiset, vammaiset, osittain sairaat, jmv. tarvitsevat esim. ei-niin-vaativia, tavallisia, yksinkertaisia, kevyitä tai helppoja, jne. työtehtäviä.

 
Vai onko tarkoitus, että korkeakoulutetut hoitaisivat nämäkin hommat omien akateemisten töidensä ohessa?
 
Esim. lähihoitaja, siivooja, maalari, rakennustyöläinen, parturi/kampaaja, taksinkuljettaja, järjestyksenvalvoja, vartija, ravintolatyöntekijä, palomies, kiinteistönhoitaja, bussinkuljettaja, hotellivirkailija, poliisi, postinkantaja, torimyyjä, ensihoitaja, leipomotyöntekijä, rekkakuski, sähköasentaja, putkimies, metsäkoneenkuljettaja, hieroja, kotityöpalvelutyöntekijä, uimavalvoja, ahtaaja, ratapihatyöntekijä, aseseppä, huonekaluverhoilija, puuseppä, suutari, kalastaja, maatalouslomittaja, hitsaaja, lihavalmistetyöntekijä, kouluavustaja, asfalttityöntekijä, nuohooja, kaivinkoneenkuljettaja, muurari, kirvesmies, raudoittaja, päiväkotiapulainen, perhepäivähoitaja, nuoriso-ohjaaja, henkilökohtainen avustaja, hoiva-avustaja,  hätäkeskuspäivystäjä, rajavartija, tullitarkastaja, pysäköinnintarkastaja, turvamies/-nainen, hissinasentaja, sulattaja, pelitestaaja, mikrotukihenkilö, paperikoneenhoitaja, laborantti, sahatyöntekijä, vanerityöntekijä, ompelija, suuhygienisti, välinehuoltaja, hammashoitaja, kätilö, röntgenhoitaja, sairaala-apulainen, roskakuski, ikkunanpesijä, marjanpoimija, kioskimyyjä, autonkorjaaja, puistotyöntekijä, vahtimestari, tiskaaja, muuttomies, varastotyöntekijä, puhelinmyyjä, matkalippujen tarkastaja, kahvilatyöntekijä, keittiöapulainen, tekstiilihuoltaja, tarjoilija, lähetti, keittäjä, suntio, laitosmies, opintoneuvoja, kirjastoapulainen, arkistonhoitaja, metallityöntekijä, LVI-asentaja, museotyöntekijä, kokki, prosessityöntekijä, teollisuustuotteiden valmistaja ja kokoonpanija, asentaja, korjaaja, jne.
 
Tulevaisuudessa ainakin erilaisiin terveydenhoitopalveluihin ja ikäihmisten hoiva- ja muihin palveluihin tarvitaan tuhansia työntekijöitä, jos vanhusten eloja ja oloja halutaan saada inhimillisemmiksi, kuin mitä ne nyt ovat.
 
Eliittien tulevaisuudensuunnitelmia EI TULE TOTEUTTAA, sillä he ajavat ja varmistavat kaikessa vain omia intressejään ( = lisää rahaa ja etuoikeuksia raha- ja valtaeliiteille), joita heidän tulevaisuudensuunnitelmansa palvelevat.
 
---------------------------------------
 
Suomalaiset työskentelevät häviävissä ammateissa ja heidän koulutuksensa heikkenee, synkistelivät taloustieteen nobelisti Bengt Holmström ja liikemies Björn Wahlroos torstaina Finlandia-talolla.
 
https://yle.fi/uutiset/3-9767584
 

]]>
0 http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241209-kaikkia-kansalaisia-tarvitaan-tulevaisuudessakin#comments Eliitti Holmström Kansa Työ Wahlroos Sat, 12 Aug 2017 10:55:31 +0000 Päivi Ruippo http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241209-kaikkia-kansalaisia-tarvitaan-tulevaisuudessakin
Jälleen kerran: ratkaisu työttömyyteen http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240809-jalleen-kerran-ratkaisu-tyottomyyteen <p>Kuten tekstejäni lukevat tietävät niin minulla on aika ratkaisu kaikkeen. Olen viime aikoina kertonut ainakin sen, että miten siirrymme tulevaisuudessa Utopiaan, tarkoitan; perustulosysteemiin.</p><p>Jahkati meillä kaakilla on oikeus perustuloon, jonka valtio maksaa... Sitten voimme vaan olla?</p><p>Onko ihminen tyytyväinen sitten kun saa - vaan olla - kaksi väliviivaa, ajattele!</p><p>On minulla itsellänikin tekemistä: suunnittelen. -&nbsp;</p><p><strong>Joka päivä päässäni pyörii ajatus - </strong>kaakilla se ei pyöri, laukkaa ehkä?</p><p>[loppu]</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tekstejäni lukevat tietävät niin minulla on aika ratkaisu kaikkeen. Olen viime aikoina kertonut ainakin sen, että miten siirrymme tulevaisuudessa Utopiaan, tarkoitan; perustulosysteemiin.

Jahkati meillä kaakilla on oikeus perustuloon, jonka valtio maksaa... Sitten voimme vaan olla?

Onko ihminen tyytyväinen sitten kun saa - vaan olla - kaksi väliviivaa, ajattele!

On minulla itsellänikin tekemistä: suunnittelen. - 

Joka päivä päässäni pyörii ajatus - kaakilla se ei pyöri, laukkaa ehkä?

[loppu]

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240809-jalleen-kerran-ratkaisu-tyottomyyteen#comments Ikäsyrjintä Työ Työllisyys Työttömät Työttömyys Wed, 02 Aug 2017 07:00:40 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240809-jalleen-kerran-ratkaisu-tyottomyyteen
Ota minut töihin! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240777-ota-minut-toihin <p>No niin!</p><p>HYVÄ yrittäjä - palkkaa minut töihin! olen hyvä oppimaan. Minulla on tietotaito jota monella ei ole. Olen siis pätevä. En kuitenkaan ole pätevä metallimies, enkä reikämies - no jos totta puhutaan niin olen ollut töissä reikämiehenä. Olen myös lapioinut &quot;paskaa&quot; - olen sitä muuten tehnyt myös oikeasti. Olen myös ratsastanut lehmällä, ja onkinut, sekä tullut kolme kertaa ampiaisen pistämäksi kun olen marjastanut.</p><p>Oikeudenmukaisuus ja sen puolustaminen on minun juttuni.</p><p>Kolme lääkäriä on sitä mieltä, että olen tällä hetkellä työkyvytön. Kela on kuitenkin sitä mieltä, että olen vähintäänkin riittävä &nbsp;työkykyinen. Totta - Kela on oikeassa: pitää vaan olla oikeanlainen työ. Sellainen jota ei ole tarpeen tehdä jatkuvasti, ja jota voi tehdä jatkuvasti jos haluaa...</p><p>Kuten voitte kuvan luettuanne havaita niin minä olen paras.&nbsp;</p><p>Mieluisin työ olisi jotain sellaista missä saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Palkka, no jaa..</p><p>* * *</p><p>Pahoitteluni siitä, että välillä kirjoitan useamman kirjoituksen (yli kaksi) vuorokaudessa.</p><p>* * *</p><p>Ai niin: palkkavaatimus: kova.</p><p>&nbsp;</p><p>* * *&nbsp;</p><p>Jollekulle: anteeksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> No niin!

HYVÄ yrittäjä - palkkaa minut töihin! olen hyvä oppimaan. Minulla on tietotaito jota monella ei ole. Olen siis pätevä. En kuitenkaan ole pätevä metallimies, enkä reikämies - no jos totta puhutaan niin olen ollut töissä reikämiehenä. Olen myös lapioinut "paskaa" - olen sitä muuten tehnyt myös oikeasti. Olen myös ratsastanut lehmällä, ja onkinut, sekä tullut kolme kertaa ampiaisen pistämäksi kun olen marjastanut.

Oikeudenmukaisuus ja sen puolustaminen on minun juttuni.

Kolme lääkäriä on sitä mieltä, että olen tällä hetkellä työkyvytön. Kela on kuitenkin sitä mieltä, että olen vähintäänkin riittävä  työkykyinen. Totta - Kela on oikeassa: pitää vaan olla oikeanlainen työ. Sellainen jota ei ole tarpeen tehdä jatkuvasti, ja jota voi tehdä jatkuvasti jos haluaa...

Kuten voitte kuvan luettuanne havaita niin minä olen paras. 

Mieluisin työ olisi jotain sellaista missä saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Palkka, no jaa..

* * *

Pahoitteluni siitä, että välillä kirjoitan useamman kirjoituksen (yli kaksi) vuorokaudessa.

* * *

Ai niin: palkkavaatimus: kova.

 

* * * 

Jollekulle: anteeksi.

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240777-ota-minut-toihin#comments Ammattitaito Osaaminen Työ Työllisyys Työttömyys Tue, 01 Aug 2017 11:33:44 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240777-ota-minut-toihin
Keino jolla saadaan työttömät nopeasti töihin ja työllisyys jopa yli 72%:n http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240676-keino-jolla-saadaan-tyottomat-nopeasti-toihin-ja-tyollisyys-jopa-yli-72n <p>Olen paljon lukenut kommentteja siitä miten työttömät ihmiset ovat laiskoja vempuloita joita ei juuri työt kiinnosta koska on niin helppoa elää herroiksi sosiaalitukien varassa.&nbsp;</p><p>Jotta työttömien haluja ja kykyjä mustamaalaavat henkilöt olisivat vakuuttavia niin he kirjoittavat tottakai tosielämän tapauksista joissa juuri heille on kerrottu kuinka helppoa elämä tukien varassa on. Tähän tapaan: &quot;Entisissä asuinkunnissani tiesin ihmisiä, jotka ihan suoraan jutellessa kertoivat, että eivät halua mennä töihin koska on paljon kivempaa olla tekemättä mitään ja rahaa saa kuitenkin aina Kelalta ja/tai sossusta.&quot;<br />tuo lainaus on Antti Raution blogitekstistä:&nbsp;<a href="http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240671-oma-vai-yhteiskunnan-vastuu#comment-3608455">Oma vai yhteiskunnan vastuu?</a><br />-pakko tässä nyt todeta, että mielestäni ensisijaisesti vastuu on jokaisella itsellään!</p><p>On varmasti totta, että henkilöitä, jotka ovat työttöminä työnhakijoina, tai peräsi pelkällä toimeentulotuella, eikä heillä ole aikomustakaan työllistyä. Heistä varmasti osa on työkyvyttömiä joiden lääkärit eivät kuitenkaan osaa kirjoittaa oikeanlaisia lausuntoja jotta henkilöt pääsisivät eläkkeelle. Olen varma, että suurin osa työttömyyspäivärahaa saavista henkilöistä on valmiita ottamaan [mikä sana tähän?] työpaikan normipalkalla. Työttömyyspäivärahaa saavat myös vajaakuntoiset työnhakijat joiden ei voi aina olettaa ottavan töitä vastaan. He saavat työttömyysturvaa koska eläke on evätty.</p><p><strong>Mistä töitä työhaluisille työttömille?</strong></p><p>Työttömien pitäisi saada töitä. Suuri joukko työssäkäyviä on sitä mieltä, että töitä kyllä tekevälle löytyy, ei muuta kuin hakemaan niitä töitä - siten homma hoituu!</p><p>Tottakai se niin hoituukin, mutta mutkan kautta. Työttöminä on paljon henkilöitä joilla on hyvä koulutus ja osaaminen. Lisäksi on paljon sellaisia työtehtäviä joihin ei välttämättä koulutusta tarvita vaan työn oppii nopeasti: päivässä parissa, tai kuukaudessa kahdessa.</p><p>Nyt siis tehdäänkin niin, että jaetaan töissäolevat kahteen kastiin:</p><p>1) ryhmään yksi ilmoittautuvat ne töissäolevat joiden mielestä työttömien on oikeasti nykyisin vaikea löytää töitä ja siksi töissäkäyvien pitää verotuksen kautta heitä elättää. Heidän verotustaan kiristetään 1%-yksiköllä.</p><p>2) ryhmään kaksi ilmoittautuvat ne joiden mielestä työtön kyllä löytää töitä jos vaan töitä aktiivisesti etsii ja on töitä valmis tekemään. Ryhän 2 töissäkäyvien ei ole tarpeen työttömiä nykymittakaavassa elättää ja siksi heidän verotustaan alennetaan 1%-yksikkö.&nbsp;</p><p><strong>Jatkoa seuraa...</strong></p><p>Kun työlliset on saatu jaettua ryhmiin niin kuka tahansa työtön voi sen jälkeen ilmoittaa, että on valmis tekemään jonkun tietyn ryhmään kaksi kuuluvan henkilön työt. Tuon jälkeen ryhmän kaksi jäsen on velvollinen opastamaan tilalleen haluavaa työtöntä maksimissaan neljä kuukautta jolta ajalta työtön saa ylläpitokorvausta ja tuon ajan jälkeen hän saa työpaikan ja tehtävää aiemmin hoitanut pääse osoittamaan kuinka helppoa työpaikan löytäminen on mutta hänen pitää löytää työnsä vapailta markkinoilta. Hän ei saisi siis mennä kenenkään tilalle kuten hänen tilalleen tullut sai.</p><p>Tottakai pitäisi ottaa huomioon se, että ei työtön voisi tuosta vaan ilmoittaa lähtevänsä &quot;insinööriksi&quot; vaan pitäisi olla työhön tarvittava koulutus ja kyky. Osaamisensa voisi sitten näyttää tuona opastusaikana.</p><p>* * *</p><p>On paljon sellaisia tehtäviä joihin normiälyn, järjen, ja muistin omaava henkilö oppii viikossa parissa. Tai niin minä luulen. Tuollaisia hommia ovat esim.:<br />-kaupan kassa<br />-varastomies<br />-autonkuljettaja<br />-sihteeri<br />-huoltomies<br />-opettaja<br />-etuuskäsittelijä<br /><br />&quot;Oppii&quot; - oppii siis kun on oikeanlainen osaaminen pohjalla: koulutus tai kokemus.</p><p>* * *</p><p>Nyt kun olen näin hyvän työllistämisadean heittänyt ilmolille niin varmasti moni työtön jo alkaakin ilolla odottaa, että koska voi mennä ilmoittautumaan töihin, vaikka naapurikahvilaan myyjäksi.&nbsp;</p><p>Vielä enemmän tulevaa odottavat ne työlliset jokta palavat halusta päästä näyttämään kuinka helppoa töiden löytäminen heidän osaamisellaan on.</p><p>Onneksi työllisyys on nousussa, ja varmasti myös tehtyjen yliytyötuntien määrä - onhan toki niin, että niitä ylitöitä eivät osaa tehdä kuin töissä jo olevat - vitsi, vitsi :-D ?</p><p>Mukavaa loppukesää kaikille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen paljon lukenut kommentteja siitä miten työttömät ihmiset ovat laiskoja vempuloita joita ei juuri työt kiinnosta koska on niin helppoa elää herroiksi sosiaalitukien varassa. 

Jotta työttömien haluja ja kykyjä mustamaalaavat henkilöt olisivat vakuuttavia niin he kirjoittavat tottakai tosielämän tapauksista joissa juuri heille on kerrottu kuinka helppoa elämä tukien varassa on. Tähän tapaan: "Entisissä asuinkunnissani tiesin ihmisiä, jotka ihan suoraan jutellessa kertoivat, että eivät halua mennä töihin koska on paljon kivempaa olla tekemättä mitään ja rahaa saa kuitenkin aina Kelalta ja/tai sossusta."
tuo lainaus on Antti Raution blogitekstistä: Oma vai yhteiskunnan vastuu?
-pakko tässä nyt todeta, että mielestäni ensisijaisesti vastuu on jokaisella itsellään!

On varmasti totta, että henkilöitä, jotka ovat työttöminä työnhakijoina, tai peräsi pelkällä toimeentulotuella, eikä heillä ole aikomustakaan työllistyä. Heistä varmasti osa on työkyvyttömiä joiden lääkärit eivät kuitenkaan osaa kirjoittaa oikeanlaisia lausuntoja jotta henkilöt pääsisivät eläkkeelle. Olen varma, että suurin osa työttömyyspäivärahaa saavista henkilöistä on valmiita ottamaan [mikä sana tähän?] työpaikan normipalkalla. Työttömyyspäivärahaa saavat myös vajaakuntoiset työnhakijat joiden ei voi aina olettaa ottavan töitä vastaan. He saavat työttömyysturvaa koska eläke on evätty.

Mistä töitä työhaluisille työttömille?

Työttömien pitäisi saada töitä. Suuri joukko työssäkäyviä on sitä mieltä, että töitä kyllä tekevälle löytyy, ei muuta kuin hakemaan niitä töitä - siten homma hoituu!

Tottakai se niin hoituukin, mutta mutkan kautta. Työttöminä on paljon henkilöitä joilla on hyvä koulutus ja osaaminen. Lisäksi on paljon sellaisia työtehtäviä joihin ei välttämättä koulutusta tarvita vaan työn oppii nopeasti: päivässä parissa, tai kuukaudessa kahdessa.

Nyt siis tehdäänkin niin, että jaetaan töissäolevat kahteen kastiin:

1) ryhmään yksi ilmoittautuvat ne töissäolevat joiden mielestä työttömien on oikeasti nykyisin vaikea löytää töitä ja siksi töissäkäyvien pitää verotuksen kautta heitä elättää. Heidän verotustaan kiristetään 1%-yksiköllä.

2) ryhmään kaksi ilmoittautuvat ne joiden mielestä työtön kyllä löytää töitä jos vaan töitä aktiivisesti etsii ja on töitä valmis tekemään. Ryhän 2 töissäkäyvien ei ole tarpeen työttömiä nykymittakaavassa elättää ja siksi heidän verotustaan alennetaan 1%-yksikkö. 

Jatkoa seuraa...

Kun työlliset on saatu jaettua ryhmiin niin kuka tahansa työtön voi sen jälkeen ilmoittaa, että on valmis tekemään jonkun tietyn ryhmään kaksi kuuluvan henkilön työt. Tuon jälkeen ryhmän kaksi jäsen on velvollinen opastamaan tilalleen haluavaa työtöntä maksimissaan neljä kuukautta jolta ajalta työtön saa ylläpitokorvausta ja tuon ajan jälkeen hän saa työpaikan ja tehtävää aiemmin hoitanut pääse osoittamaan kuinka helppoa työpaikan löytäminen on mutta hänen pitää löytää työnsä vapailta markkinoilta. Hän ei saisi siis mennä kenenkään tilalle kuten hänen tilalleen tullut sai.

Tottakai pitäisi ottaa huomioon se, että ei työtön voisi tuosta vaan ilmoittaa lähtevänsä "insinööriksi" vaan pitäisi olla työhön tarvittava koulutus ja kyky. Osaamisensa voisi sitten näyttää tuona opastusaikana.

* * *

On paljon sellaisia tehtäviä joihin normiälyn, järjen, ja muistin omaava henkilö oppii viikossa parissa. Tai niin minä luulen. Tuollaisia hommia ovat esim.:
-kaupan kassa
-varastomies
-autonkuljettaja
-sihteeri
-huoltomies
-opettaja
-etuuskäsittelijä

"Oppii" - oppii siis kun on oikeanlainen osaaminen pohjalla: koulutus tai kokemus.

* * *

Nyt kun olen näin hyvän työllistämisadean heittänyt ilmolille niin varmasti moni työtön jo alkaakin ilolla odottaa, että koska voi mennä ilmoittautumaan töihin, vaikka naapurikahvilaan myyjäksi. 

Vielä enemmän tulevaa odottavat ne työlliset jokta palavat halusta päästä näyttämään kuinka helppoa töiden löytäminen heidän osaamisellaan on.

Onneksi työllisyys on nousussa, ja varmasti myös tehtyjen yliytyötuntien määrä - onhan toki niin, että niitä ylitöitä eivät osaa tehdä kuin töissä jo olevat - vitsi, vitsi :-D ?

Mukavaa loppukesää kaikille!

]]>
4 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240676-keino-jolla-saadaan-tyottomat-nopeasti-toihin-ja-tyollisyys-jopa-yli-72n#comments Työ Työllisyys Työttömät Työttömyys Sun, 30 Jul 2017 12:26:12 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240676-keino-jolla-saadaan-tyottomat-nopeasti-toihin-ja-tyollisyys-jopa-yli-72n
Mielikuvitustyöpaikkoja tarjolla runsaasti http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240634-mielikuvitustyopaikkoja-tarjolla-runsaasti <p>Vaikka pääsisit työhaastatteluun asti, voi ns. työntarjoajan tarkoitus olla vain kokeilla kepillä jäätä ja varmistaa, että jo se viransijainen tai edellinen viransijainen tai muu edellinen ei ollut ihan huono. Hänet sitten valitaan tai on jo valittu etukäteen. Virkojen osalta tilanne on yleensä melko helppo todeta jälkikäteen, mutta yksityiset ovat hankalia jo prosessin alusta lähtien. Olet oletusarvoisesti heille pelkkä roska, haitta, joka pitää prosessoida heidän kannaltaan mahdollisimman pienellä haitalla ja valitettavasti varsin usein sinun kannaltasi varsin usein varsin suurella vaivalla siihen suppiloon, johon sadoista mahtuu vain yksi.</p><p>Mollin palveluun voi kuitenkin ilmoittaa vapaita työpaikkoja ihan kuka tahansa. Kai joku tunnistautuminen vaaditaan, mutta ei se ole kovin suuri este.</p><p>Mielikuvituksellisin tarina, johon olen törmännyt, tapahtui noin 15 vuotta sitten, joten siitä ei vaikuta enää olevan todisteita netissä. Kerron sen siis muistinvaraisesti. Kyseessä oli useampikin IT-alan työpaikka, jotka vaikuttivat mielenkiintoisilta. Satuin sitten tutkimaan Mollin sivuilta, mitä muita työpaikkoja samalla yrityksellä olisi tarjolla ja silmään pisti usea varainhankkijan vakanssi. Heidänkin olisi pitänyt työskennellä kotoa, omin välinein ja pelkällä provisiopalkalla. Homma olisi ollut sillä selvä, mutta firman nimi oli niin mielikuvituksellinen ja tavallaan hauskakin, että päätin kaivaa lisää.</p><p>Työssä uupumusinstituutin johtaja oli aikaisemmin, ollessaan toimitusjohtaja (varmaan mennyt firmakin alta eli konkurssi, mutta sitä tarina ei tainnut kertoa) uupunut työssään eli saanut bönärin. Nyt hän oli saanut idean rahastaa tuolla mielenterveysongelmallaan, laittaa muut tekemään työt ja maksamaan viulut. Työpaikkailmoitukset olivat tavallaan hänen liiketoimintasuunnitelmansa runko. Muut saisivat sen sitten täydentää. Aika siistiä!</p><p>Tämä ajankohtaisempi tapaus oli selvä jo heti ensimmäisen työpaikkailmoituksen alkua luettuani, mutta lisätutkimuksiin antoi aihetta havainto, että eräs uusista Mollin hakuvahdin roskapostituksen kautta avatuista selainkielekkeistä ei enää löytänyt ilmoitusta. Joku taitaa poistaa pahimpia huijauksia. Teknisenä yksityiskohtana voisin mainita, että oli selain kaatunut. Olin vain tarkistanut yhden niistä roskaposteista.</p><p>Yhden roskapostin tähden siis vähän googlailin. Alla pari parasta lainausta:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;A complete and utter scam. Stay well clear at all costs.&rdquo; <strong>Googlen yritysarvostelu.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Opiskelin yliopistossa, kun hain töihin kyseiseen firmaan. Sain paikan, koska olin englannin pääaineopiskelija, ja mies kehui kovasti englantiani.. tämä huvitti minua, sillä en ehtinyt sanoa kuin muutaman yes-sanan sillä mies puhua pälpätti itse mahdottomasti. En halunnutkaan sitten tehdä töitä, sillä selvisi, että minun olisi pitänyt itse hommata asiakkaat! Ja tästä ei olisi tullut mitään palkkaa. ELi siis minun olisi pitänyt järjestää itse ensinnäkin opetustilat, (joiden piti maksaa vain jotain alle 20/opetuskerta, eli mistä saat niin halvalla..), ja sitten jakaa mainoksia ympäri kaupunkia ja käydä päiväkodeissa ja ala-asteilla mainostamassa. Kaikki tämä omalla ajalla, palkkaa olisi saanut vasta sitten jos niitä ryhmiä olisi syntynyt. Lisäksi työsopimuksessa oli todella outoja pykäliä, jos esim. olisin tehnyt itse opetusmateriaalia niihin kerhoihin, niiden tekijänoikeudet olisi firmalla, ei minulla jne. En sitten koskaan halunnut aloittaa töitä kyseisessä firmassa.&rdquo; <strong><a href="http://www.vauva.fi/keskustelu/1100460/ketju/kokemuksia_speaking_outkielikoulutuksista">Vauva.fin keskustelupalstalta</a>, jossa kaikki viisaudet lauotaan.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Joku toimittaja Lukas STT-Lehtikuvasta on näköjään jo pitkään kysellyt Speaking Outin entisten työntekijöiden perään, mutta aika moni häpeää paljastaa tulleensa huijatuksi omalla nimellään. Tarina on siis ollut vasta palasina netissä. Eiköhän tämä ollut aika hyvä tiivistelmä.</p><p>&nbsp;</p><p>Sellainen muistinvarainen tilastotieto, että kesäkuun alkupuolella <a href="https://www.kuntarekry.fi/">kuntarekry.fi</a>ssä, jossa käsittääkseni on kaikki julkisen puolen koulutusalan työpaikat, oli vapaita opettajan paikkoja 173 ja <a href="https://www.arbetsformedlingen.se/">Ruotsin työkkärissä</a> yli 4 500. Siis pelkällä lärare-hakusanalla. Sinne ne viime vuoden lopun tietojen mukaan noin 8 000 työtöntä opettajaa jo melkein työllistyisivät. Samaan aikaan toisaalla Mollin sivulla oli vapaita paikkoja yhteensä päälle 17 000. Siis yhteensä, kaikki paikat. Nyt ei enää oikein kannata tilannetta tarkistaa. On hitain aika vaihtaa työtä. Kyllä se ruotsi on rikkaus.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikka pääsisit työhaastatteluun asti, voi ns. työntarjoajan tarkoitus olla vain kokeilla kepillä jäätä ja varmistaa, että jo se viransijainen tai edellinen viransijainen tai muu edellinen ei ollut ihan huono. Hänet sitten valitaan tai on jo valittu etukäteen. Virkojen osalta tilanne on yleensä melko helppo todeta jälkikäteen, mutta yksityiset ovat hankalia jo prosessin alusta lähtien. Olet oletusarvoisesti heille pelkkä roska, haitta, joka pitää prosessoida heidän kannaltaan mahdollisimman pienellä haitalla ja valitettavasti varsin usein sinun kannaltasi varsin usein varsin suurella vaivalla siihen suppiloon, johon sadoista mahtuu vain yksi.

Mollin palveluun voi kuitenkin ilmoittaa vapaita työpaikkoja ihan kuka tahansa. Kai joku tunnistautuminen vaaditaan, mutta ei se ole kovin suuri este.

Mielikuvituksellisin tarina, johon olen törmännyt, tapahtui noin 15 vuotta sitten, joten siitä ei vaikuta enää olevan todisteita netissä. Kerron sen siis muistinvaraisesti. Kyseessä oli useampikin IT-alan työpaikka, jotka vaikuttivat mielenkiintoisilta. Satuin sitten tutkimaan Mollin sivuilta, mitä muita työpaikkoja samalla yrityksellä olisi tarjolla ja silmään pisti usea varainhankkijan vakanssi. Heidänkin olisi pitänyt työskennellä kotoa, omin välinein ja pelkällä provisiopalkalla. Homma olisi ollut sillä selvä, mutta firman nimi oli niin mielikuvituksellinen ja tavallaan hauskakin, että päätin kaivaa lisää.

Työssä uupumusinstituutin johtaja oli aikaisemmin, ollessaan toimitusjohtaja (varmaan mennyt firmakin alta eli konkurssi, mutta sitä tarina ei tainnut kertoa) uupunut työssään eli saanut bönärin. Nyt hän oli saanut idean rahastaa tuolla mielenterveysongelmallaan, laittaa muut tekemään työt ja maksamaan viulut. Työpaikkailmoitukset olivat tavallaan hänen liiketoimintasuunnitelmansa runko. Muut saisivat sen sitten täydentää. Aika siistiä!

Tämä ajankohtaisempi tapaus oli selvä jo heti ensimmäisen työpaikkailmoituksen alkua luettuani, mutta lisätutkimuksiin antoi aihetta havainto, että eräs uusista Mollin hakuvahdin roskapostituksen kautta avatuista selainkielekkeistä ei enää löytänyt ilmoitusta. Joku taitaa poistaa pahimpia huijauksia. Teknisenä yksityiskohtana voisin mainita, että oli selain kaatunut. Olin vain tarkistanut yhden niistä roskaposteista.

Yhden roskapostin tähden siis vähän googlailin. Alla pari parasta lainausta:

 

”A complete and utter scam. Stay well clear at all costs.” Googlen yritysarvostelu.

 

”Opiskelin yliopistossa, kun hain töihin kyseiseen firmaan. Sain paikan, koska olin englannin pääaineopiskelija, ja mies kehui kovasti englantiani.. tämä huvitti minua, sillä en ehtinyt sanoa kuin muutaman yes-sanan sillä mies puhua pälpätti itse mahdottomasti. En halunnutkaan sitten tehdä töitä, sillä selvisi, että minun olisi pitänyt itse hommata asiakkaat! Ja tästä ei olisi tullut mitään palkkaa. ELi siis minun olisi pitänyt järjestää itse ensinnäkin opetustilat, (joiden piti maksaa vain jotain alle 20/opetuskerta, eli mistä saat niin halvalla..), ja sitten jakaa mainoksia ympäri kaupunkia ja käydä päiväkodeissa ja ala-asteilla mainostamassa. Kaikki tämä omalla ajalla, palkkaa olisi saanut vasta sitten jos niitä ryhmiä olisi syntynyt. Lisäksi työsopimuksessa oli todella outoja pykäliä, jos esim. olisin tehnyt itse opetusmateriaalia niihin kerhoihin, niiden tekijänoikeudet olisi firmalla, ei minulla jne. En sitten koskaan halunnut aloittaa töitä kyseisessä firmassa.” Vauva.fin keskustelupalstalta, jossa kaikki viisaudet lauotaan.

 

Joku toimittaja Lukas STT-Lehtikuvasta on näköjään jo pitkään kysellyt Speaking Outin entisten työntekijöiden perään, mutta aika moni häpeää paljastaa tulleensa huijatuksi omalla nimellään. Tarina on siis ollut vasta palasina netissä. Eiköhän tämä ollut aika hyvä tiivistelmä.

 

Sellainen muistinvarainen tilastotieto, että kesäkuun alkupuolella kuntarekry.fissä, jossa käsittääkseni on kaikki julkisen puolen koulutusalan työpaikat, oli vapaita opettajan paikkoja 173 ja Ruotsin työkkärissä yli 4 500. Siis pelkällä lärare-hakusanalla. Sinne ne viime vuoden lopun tietojen mukaan noin 8 000 työtöntä opettajaa jo melkein työllistyisivät. Samaan aikaan toisaalla Mollin sivulla oli vapaita paikkoja yhteensä päälle 17 000. Siis yhteensä, kaikki paikat. Nyt ei enää oikein kannata tilannetta tarkistaa. On hitain aika vaihtaa työtä. Kyllä se ruotsi on rikkaus.

 

]]>
3 http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240634-mielikuvitustyopaikkoja-tarjolla-runsaasti#comments Huijaus Mielenterveys Työ Arvot 5.6: Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen. Sat, 29 Jul 2017 10:05:20 +0000 Raimo Koski http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240634-mielikuvitustyopaikkoja-tarjolla-runsaasti
Ovatko suomalaiset "ylikoulutettuja" tavalliseen työhön? http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239616-ovatko-suomalaiset-ylikoulutettuja-tavalliseen-tyohon <p>Työtö, työtä, työtä tehdään,</p> <p>jotta, jotta leipää syödään.</p> <p>Työ ihmisen luo &nbsp;tekijälleen</p> <p>mielen niin iloisen.&nbsp;&nbsp; Runoili M.A Numminen</p> <p>Tottahan se, ei&nbsp;hymyilytä, kun suolet nälkää kurnii.</p> <p>Työ ja työttömyyden poisto on kaikkien politikkojen listalla. Sehän oikein! Kaikesta huolimatta työttömyysluvut eivät kohene toivottuun tahtiin.&nbsp;</p> <p>Täällä meillä on kova rakennusbuumi taloja tehdään ja &nbsp;saneerataan,&nbsp;&nbsp;katuja uusitaan. &nbsp;Touhua on, kuin muurahaispesässä.</p> <p>Kun täällä kävelee työmaiden ohi saa kielikylvyn vironkielestä tai slaaviaisista kielistä.</p> <p>Ei siellä suomea puhuta!</p> <p>Eikö rakennus ja lapiohommat kelpaa enää suomalaisille?</p> <p>En tietenkään ole vierastyövoimalle kateellinen. Voi olla, että ilman heitä meilläkin olisi moni projekti jäissä.</p> <p>Sitä vain ihmettelee, oli aika jolloin kaikenlaiset työt tuli tehtyä, vaikka ei ollut saatavilla ulkolaisia työntekijöitä.</p> <p>Mistä tämä nykymeno johtuu?</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työtö, työtä, työtä tehdään,

jotta, jotta leipää syödään.

Työ ihmisen luo  tekijälleen

mielen niin iloisen.   Runoili M.A Numminen

Tottahan se, ei hymyilytä, kun suolet nälkää kurnii.

Työ ja työttömyyden poisto on kaikkien politikkojen listalla. Sehän oikein! Kaikesta huolimatta työttömyysluvut eivät kohene toivottuun tahtiin. 

Täällä meillä on kova rakennusbuumi taloja tehdään ja  saneerataan,  katuja uusitaan.  Touhua on, kuin muurahaispesässä.

Kun täällä kävelee työmaiden ohi saa kielikylvyn vironkielestä tai slaaviaisista kielistä.

Ei siellä suomea puhuta!

Eikö rakennus ja lapiohommat kelpaa enää suomalaisille?

En tietenkään ole vierastyövoimalle kateellinen. Voi olla, että ilman heitä meilläkin olisi moni projekti jäissä.

Sitä vain ihmettelee, oli aika jolloin kaikenlaiset työt tuli tehtyä, vaikka ei ollut saatavilla ulkolaisia työntekijöitä.

Mistä tämä nykymeno johtuu?

 

]]>
73 http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239616-ovatko-suomalaiset-ylikoulutettuja-tavalliseen-tyohon#comments Työ Työttömyys Vierastyövoima Mon, 03 Jul 2017 09:07:09 +0000 Elle Marketta Lazarov http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239616-ovatko-suomalaiset-ylikoulutettuja-tavalliseen-tyohon
Tutkijoista koe-eläimiksi – miten yliopistosta tuli uuden työn laboratorio? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239021-tutkijoista-koe-elaimiksi-miten-yliopistosta-tuli-uuden-tyon-laboratorio <p><em>Julkaistu alunperin<a href="http://kulttuurivihkot.fi/lehti/pdf/2016/884-6-2016"> Kulttuurivihkoissa 6/2016</a>, siksi &quot;tänä vuonna&quot; tarkoittaa vuotta 2016. </em>&nbsp;<br />&nbsp;</p><p>Helsingin yliopisto on massiivinen organisaatio, henkilökuntaa oli ennen yliopistoleikkauksia yli 8000 ja opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita yli 30 000. Yliopisto on paitsi koulutuslaitos, myös tiedontuotannon tehdas. Se on Suomen suurin tutkimustyön keskittymä, vaikka yliopiston piirissä tehtävän tutkimustyön rahoitus tuleekin yhä enemmän yliopiston ulkopuolelta.</p><p><br />Sitä mukaa kun tiede on integroitu osaksi kapitalistista arvontuotantoa, on kysymys tieteellisen työn järjestämisestä noussut talousjärjestelmän prioriteettilistalla. Jos vielä 50 vuotta sitten yliopisto oli jonkinlainen yhteiskunnallisen työnjaon ulkopuolinen sitä tutkiva tarkkailija, nyt tutkijoista itsestään on tullut uudenlaisen työn järjestämisen koe-eläimiä.</p><p><br />Tiedontuotannon organisaation tarkoitus on estää kaikenlainen tietotyöläisten itseorganisoituminen, koska se saattaisi häiritä arvontuotantoa. Helsingin yliopiston organisaatio on ollut tämän suhteen menestystarina, sen organisaatiomalli on onnistunut pelkästään omalla logiikallaan estämään henkilökunnan ja opiskelijoiden yritykset järjestäytyä koulutusleikkauksia vastaan. Liikkeiden tyrehtyminen ei ole vaatinut johdon puolelta mitään muuta kuin passiivista odottamista.</p><p><br />Tärkein tietotyön organisaation elementti on tieteellisen työn ja yhteisön pilkkominen yhä pienempiin kokonaisuuksiin. Vuoden, puolen vuoden ja parin kuukauden määräaikaisuuksia ja rahoitus mahdollisimman monesta eri lähteestä, usein yliopisto on vain taho joka ulosvuokraa tutkijalle työpöytää. Verinen kilpailu rahoituksesta johtaa siihen, että koko yliopistoyhteisö kapean läheisimpien kollegoiden ryhmän ulkopuolella nähdään kilpailijoina ja vihollisina.</p><p><br />Kyseessä ei ole yksikäsitteisesti esivallan salaliitto, vaan järjestely on seurausta myös tietotyön luonteesta ja henkilöstön omista intresseistä. Pitkän aikaa oli henkilöstön intresseissä että työ ja projektit olivat hyvin itsenäisiä. Vuosien 2009 yliopistolaki- ja johtosääntöuudistuksen jälkeen henkilöstön mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon heikkenivät rajusti, eivätkä henkilöstöjärjestöt kyenneet korvaamaan rakenteiden puitteissa menetettyä vaikutusvaltaa. Joka tapauksessa yliopistotyön organisaatio on kyennyt ennaltaehkäisemään protestit niin tehokkaasti, että siitä otetaan varmasti mallia suuriin organisaatioihin sekä yksityisellä että julkisella puolella.</p><p><br />Toiseksi tärkein elementti on järjestäytymisen pilkkominen lukuisiin etujärjestöihin, josta jokainen odottaa toisten tekevän aloitteen. Yliopiston työntekijät ovat hajallaan kaikissa kolmessa suuressa keskusjärjestössä työnkuvastaan riippuen. Tutkinto-opiskelijat kuuluvat oppilaskuntaan. Koska opiskelijat tuntevat olevansa yliopistossa muutaman vuoden vierailulla, he odottavat aloitetta henkilöstöjärjestöiltä. Henkilöstöjärjestöjä pyörittävää yksin pieni joukko luottamusmiehiä ja toimitsijoita, ja he odottavat opiskelijoiden nuoren energian sysäävän asiat liikkeelle. Lisäksi saatetaan odottaa, että aloite tulisikin henkilöstön valtakunnallisilta järjestöiltä tai SYL:ltä. Nämä vuorostaan ymmärtävät, että ilman Suomen suurimman yliopiston väen vetovastuuta mikä tahansa valtakunnallinen aloite on tuhoontuomittu. Luonnollisesti kaikki henkilöstöjärjestöt ja oppilaskunnat karsastavat opiskelijoiden ja henkilöstön spontaania aktiivisuutta, koska &rdquo;se ei edusta ketään&rdquo;. Oppilaskunta saattaa muodollisesti kannustaa sitä, mutta ei lähde mukaan mihinkään aloitteeseen joka tulee instituutioiden ulkopuolelta.</p><p><br />Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston enemmistö on ollut 80-luvulta asti ainejärjestöillä ja osakunnilla, jotka kokevat ainoaksi tehtäväkseen maksimoida oman järjestönsä käytettävissä olevat tilat ja rahat, ja estää oppilaskunnan osallistumisen kaikenlaiseen valtion suuria linjauksia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.</p><p><br />Siinä missä opiskelijoille ajatus omaehtoisista protesteista tuntuu tieteisfiktiolta, henkilökunnan protestihenki on vankka. Tuhannet lukevat Janne Saarikiven loistavia kirjoituksia facebookissa. Jaakko Hämeen-Anttila kirjoitti säkenöivän nerokkaita ja ironisia tviitteja Suomen yliopistopolitiikasta, paettuaan sitä maksullisen korkeakoulutuksen mallimaahan Iso-Britanniaan. Professorit ovat esittäneet toinen toistaan kiperämpiä kysymyksiä Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolalle. En edes pysty laskemaan kuinka monta nettivetoomusta toinen toistaan ansioituneemmat Helsingin yliopiston professorit ja tutkijat ovat laittaneet alulle koulutusleikkauksia vastaan.</p><p><br />Kun opiskelijoiden suuresti arvostama professori, kasvitieteilijä Heikki Hänninen sai keväällä potkut rangaistuksena puolison kuoleman aiheuttamasta väliaikaisesta masennuksesta ja sitä seuranneesta työtahdin hidastumisesta, keskisuomalainen osakunta järjesti noin 30 hengen mielenosoituksen protestina inspehtorinsa kohtelua vastaan. Heille ei tullut mieleen, että ongelma voisi olla yhteinen muiden osakuntien, saatika sitten muiden tiedekuntien ja muiden opiskelijoidensa kanssa.</p><p><br />Kohta vuosi on kulunut siitä, kun ilmoitettiin Helsingin yliopiston menettävän neljäsosan rahoitusosuudestaan, eikä mikään opiskelijoiden ja henkilöstön lukemattomista aloitteista ole kyennyt yhteiseen koordinaation joka järjestäisi vaikkapa symbolisen ulosmarssin. Luulen, että Helsingin Telakan työntekijöistä harvemmalla on korkeakoulututkinto, mutta heidän koulutuksensa on riittänyt jo kahteen ulosmarssiin tänä vuonna kilpailukykysopimusta vastaan. Tämän perusteella voisi luulla, että järki ei korreloi sivistyksen kanssa, mutta tarkoituksemukainen ja taitava työn organisaatio tekee viisaimmastakin täysin aseettoman työnjohtoa vastaan.</p><p><br />Antti Rautiainen</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkaistu alunperin Kulttuurivihkoissa 6/2016, siksi "tänä vuonna" tarkoittaa vuotta 2016.  
 

Helsingin yliopisto on massiivinen organisaatio, henkilökuntaa oli ennen yliopistoleikkauksia yli 8000 ja opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita yli 30 000. Yliopisto on paitsi koulutuslaitos, myös tiedontuotannon tehdas. Se on Suomen suurin tutkimustyön keskittymä, vaikka yliopiston piirissä tehtävän tutkimustyön rahoitus tuleekin yhä enemmän yliopiston ulkopuolelta.


Sitä mukaa kun tiede on integroitu osaksi kapitalistista arvontuotantoa, on kysymys tieteellisen työn järjestämisestä noussut talousjärjestelmän prioriteettilistalla. Jos vielä 50 vuotta sitten yliopisto oli jonkinlainen yhteiskunnallisen työnjaon ulkopuolinen sitä tutkiva tarkkailija, nyt tutkijoista itsestään on tullut uudenlaisen työn järjestämisen koe-eläimiä.


Tiedontuotannon organisaation tarkoitus on estää kaikenlainen tietotyöläisten itseorganisoituminen, koska se saattaisi häiritä arvontuotantoa. Helsingin yliopiston organisaatio on ollut tämän suhteen menestystarina, sen organisaatiomalli on onnistunut pelkästään omalla logiikallaan estämään henkilökunnan ja opiskelijoiden yritykset järjestäytyä koulutusleikkauksia vastaan. Liikkeiden tyrehtyminen ei ole vaatinut johdon puolelta mitään muuta kuin passiivista odottamista.


Tärkein tietotyön organisaation elementti on tieteellisen työn ja yhteisön pilkkominen yhä pienempiin kokonaisuuksiin. Vuoden, puolen vuoden ja parin kuukauden määräaikaisuuksia ja rahoitus mahdollisimman monesta eri lähteestä, usein yliopisto on vain taho joka ulosvuokraa tutkijalle työpöytää. Verinen kilpailu rahoituksesta johtaa siihen, että koko yliopistoyhteisö kapean läheisimpien kollegoiden ryhmän ulkopuolella nähdään kilpailijoina ja vihollisina.


Kyseessä ei ole yksikäsitteisesti esivallan salaliitto, vaan järjestely on seurausta myös tietotyön luonteesta ja henkilöstön omista intresseistä. Pitkän aikaa oli henkilöstön intresseissä että työ ja projektit olivat hyvin itsenäisiä. Vuosien 2009 yliopistolaki- ja johtosääntöuudistuksen jälkeen henkilöstön mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon heikkenivät rajusti, eivätkä henkilöstöjärjestöt kyenneet korvaamaan rakenteiden puitteissa menetettyä vaikutusvaltaa. Joka tapauksessa yliopistotyön organisaatio on kyennyt ennaltaehkäisemään protestit niin tehokkaasti, että siitä otetaan varmasti mallia suuriin organisaatioihin sekä yksityisellä että julkisella puolella.


Toiseksi tärkein elementti on järjestäytymisen pilkkominen lukuisiin etujärjestöihin, josta jokainen odottaa toisten tekevän aloitteen. Yliopiston työntekijät ovat hajallaan kaikissa kolmessa suuressa keskusjärjestössä työnkuvastaan riippuen. Tutkinto-opiskelijat kuuluvat oppilaskuntaan. Koska opiskelijat tuntevat olevansa yliopistossa muutaman vuoden vierailulla, he odottavat aloitetta henkilöstöjärjestöiltä. Henkilöstöjärjestöjä pyörittävää yksin pieni joukko luottamusmiehiä ja toimitsijoita, ja he odottavat opiskelijoiden nuoren energian sysäävän asiat liikkeelle. Lisäksi saatetaan odottaa, että aloite tulisikin henkilöstön valtakunnallisilta järjestöiltä tai SYL:ltä. Nämä vuorostaan ymmärtävät, että ilman Suomen suurimman yliopiston väen vetovastuuta mikä tahansa valtakunnallinen aloite on tuhoontuomittu. Luonnollisesti kaikki henkilöstöjärjestöt ja oppilaskunnat karsastavat opiskelijoiden ja henkilöstön spontaania aktiivisuutta, koska ”se ei edusta ketään”. Oppilaskunta saattaa muodollisesti kannustaa sitä, mutta ei lähde mukaan mihinkään aloitteeseen joka tulee instituutioiden ulkopuolelta.


Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston enemmistö on ollut 80-luvulta asti ainejärjestöillä ja osakunnilla, jotka kokevat ainoaksi tehtäväkseen maksimoida oman järjestönsä käytettävissä olevat tilat ja rahat, ja estää oppilaskunnan osallistumisen kaikenlaiseen valtion suuria linjauksia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.


Siinä missä opiskelijoille ajatus omaehtoisista protesteista tuntuu tieteisfiktiolta, henkilökunnan protestihenki on vankka. Tuhannet lukevat Janne Saarikiven loistavia kirjoituksia facebookissa. Jaakko Hämeen-Anttila kirjoitti säkenöivän nerokkaita ja ironisia tviitteja Suomen yliopistopolitiikasta, paettuaan sitä maksullisen korkeakoulutuksen mallimaahan Iso-Britanniaan. Professorit ovat esittäneet toinen toistaan kiperämpiä kysymyksiä Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolalle. En edes pysty laskemaan kuinka monta nettivetoomusta toinen toistaan ansioituneemmat Helsingin yliopiston professorit ja tutkijat ovat laittaneet alulle koulutusleikkauksia vastaan.


Kun opiskelijoiden suuresti arvostama professori, kasvitieteilijä Heikki Hänninen sai keväällä potkut rangaistuksena puolison kuoleman aiheuttamasta väliaikaisesta masennuksesta ja sitä seuranneesta työtahdin hidastumisesta, keskisuomalainen osakunta järjesti noin 30 hengen mielenosoituksen protestina inspehtorinsa kohtelua vastaan. Heille ei tullut mieleen, että ongelma voisi olla yhteinen muiden osakuntien, saatika sitten muiden tiedekuntien ja muiden opiskelijoidensa kanssa.


Kohta vuosi on kulunut siitä, kun ilmoitettiin Helsingin yliopiston menettävän neljäsosan rahoitusosuudestaan, eikä mikään opiskelijoiden ja henkilöstön lukemattomista aloitteista ole kyennyt yhteiseen koordinaation joka järjestäisi vaikkapa symbolisen ulosmarssin. Luulen, että Helsingin Telakan työntekijöistä harvemmalla on korkeakoulututkinto, mutta heidän koulutuksensa on riittänyt jo kahteen ulosmarssiin tänä vuonna kilpailukykysopimusta vastaan. Tämän perusteella voisi luulla, että järki ei korreloi sivistyksen kanssa, mutta tarkoituksemukainen ja taitava työn organisaatio tekee viisaimmastakin täysin aseettoman työnjohtoa vastaan.


Antti Rautiainen


 


 


 

]]>
1 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239021-tutkijoista-koe-elaimiksi-miten-yliopistosta-tuli-uuden-tyon-laboratorio#comments Kapitalismi koulutuspolitiikka Tuotantosuhteet Työ Yliopiso Yliopisto Wed, 21 Jun 2017 12:25:05 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239021-tutkijoista-koe-elaimiksi-miten-yliopistosta-tuli-uuden-tyon-laboratorio
Arbeit Macht Sipuli http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236840-arbeit-macht-sipuli <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/ziGObgxk8jM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/ziGObgxk8jM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Eilen TE-toimiston sivuilla julkaistiin työnhakuilmoitus, jossa Lopella sijaitseva Vetoperuna Oy etsi työhön sipulinkuorijaa. Aiheesta nyt reilun vuorokauden käyty &ldquo;keskustelu&rdquo; typistää hienosti ne perustavanlaatuiset ongelmat, joiden takia Suomi-laiva on painumassa hitaasti, mutta varmasti pinnan alle. Ilmeisesti monen mielestä sipulin kuoriminen on sellainen työ, että siitä joutaakin tulla ylimielisten besserwisserien häpäisemäksi sosiaalisessa mediassa?</p><p>Ensimmäinen ongelma on se, että kun joku tarjoaa työpaikkaa, niin ilmoituksessa kerrottuun työnkuvaan ja palkkaan tyytymättömiä ulkopuolisia vittuilijoita kyllä ilmoittautuu sankoin joukoin, mutta työntekijöitä taas ei. Suomessa edelleen enemmistölle tuntuu olevan täysin käsittämätön ajatus se, että työntekijä tietäisi itselleen sopivan palkkatason saati, että kukaan pystyisi nauttimaan urakkaluonteisesta autonomisesta työstä, jossa omalla työpanoksella pystyy suoraan vaikuttamaan tuloihinsa.</p><p>Päin vastoin, Suomessa kuvitellaan, että itse päättämillään ehdoilla vapaaehtoisesti työsuhteeseen alkava työntekijä on riistokapitalistin kyykyttämä tahdoton orja eikä suinkaan itsenäisiä ja valistuneita päätöksiä elämässään tekevä oman onnensa seppä. Ainoa ratkaisuksi tähän ongelmaan esitetään sitä viisautta, joka on herrahissillä hilattu Hakaniemen saunatiloihin sikailemaan veronmaksajan selkänahasta riistetyillä verottomilla ja piilotettuun kirjanpitoon kätketyillä rahoilla. Koska eihän suomalaisesta koululaitoksesta valmistu ihmisiä, jotka kykenisivät ihan itse laskemaan työpanokselleen sopivan hinnan saati sitten päättämään, millaista työtä on sopivaa tehdä, joutumatta kysymään lupaa joltain AY-politrukilta?</p><p>Miksi helvetissä tässä maassa yritetään maalata matalan koulutustason suorittavasta työstä jotain häpeärangaistusta? Minä eläisin mieluummin sellaisessa Suomessa, missä ihmiset opetettaisiin olemaan ylpeitä omasta työstään, ja missä kannustettaisiin ihmisiä pyrkimään aina tekemään parhaansa, oli työ mikä hyvänsä. Jos tässä maassa ihmiset keskittyisivät kehittymään työssään paremmiksi samalla vimmalla, millä täällä keksitään leimata milloin mikäkin työ paskaduuniksi tai ilkutaan kaikkia, jotka eivät istu kaiken maailman vieraisiin pöytiin huutelijoiden ahtaaseen maailmankuvaan, niin meillä ei olisi mitään talousnotkahdusta koskaan ollutkaan.</p><p>Ja kun kohta on kuitenkin joku neropatti lässyttämässä, että &ldquo;no menisitkö itse kuorimaan sipuleita 20 sentillä per kilo&rdquo;, niin vastaus on, että jos olisin työtön eikä minulla olisi tietoa tai toivoa itselleni sopivammista töistä, niin TOTTA MUNASSA MENISIN! Joo, eihän se ole kiva myydä taloa ja muuttaa kauemmas omista sosiaalisista verkostoista, mutta minä olen muuttanut töiden takia mantereelta toiselle ja takaisin, uskoisin pärjääväni Lopella veitsi kädessä aivan mainiosti.</p><p>Toki aina voi kysyä, että miksi ihmeessä Lopella halutaan kuoria sipulit käsin, eikä sillä koneella, joka on netissä myynnissä? Mutta mitä väliä silläkään on? Jos asiakkaat haluavat käsin kuorittuja sipuleita ja sillä tavalla yritykselle jää parempi kate, niin sittenhän se on sama kuoria käsin. Jos et siis ole keksimässä sipulinkuorintakonetta, joka tuottaisi samaa laatua kuin käsin kuorimalla, niin täällä ei ole mitään nähtävää, hajaantukaa!</p><p><a href="http://www.is.fi/tyoelama/art-2000005202538.html?ref=rss" title="http://www.is.fi/tyoelama/art-2000005202538.html?ref=rss">http://www.is.fi/tyoelama/art-2000005202538.html?ref=rss</a><br /><a href="http://paikat.te-palvelut.fi/tpt/9239237" title="http://paikat.te-palvelut.fi/tpt/9239237">http://paikat.te-palvelut.fi/tpt/9239237</a><br /><a href="https://www.alibaba.com/product-detail/Automatic-Onion-processing-unit-peeling-commercial_50034888878.html" title="https://www.alibaba.com/product-detail/Automatic-Onion-processing-unit-peeling-commercial_50034888878.html">https://www.alibaba.com/product-detail/Automatic-Onion-processing-unit-p...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=ziGObgxk8jM

Eilen TE-toimiston sivuilla julkaistiin työnhakuilmoitus, jossa Lopella sijaitseva Vetoperuna Oy etsi työhön sipulinkuorijaa. Aiheesta nyt reilun vuorokauden käyty “keskustelu” typistää hienosti ne perustavanlaatuiset ongelmat, joiden takia Suomi-laiva on painumassa hitaasti, mutta varmasti pinnan alle. Ilmeisesti monen mielestä sipulin kuoriminen on sellainen työ, että siitä joutaakin tulla ylimielisten besserwisserien häpäisemäksi sosiaalisessa mediassa?

Ensimmäinen ongelma on se, että kun joku tarjoaa työpaikkaa, niin ilmoituksessa kerrottuun työnkuvaan ja palkkaan tyytymättömiä ulkopuolisia vittuilijoita kyllä ilmoittautuu sankoin joukoin, mutta työntekijöitä taas ei. Suomessa edelleen enemmistölle tuntuu olevan täysin käsittämätön ajatus se, että työntekijä tietäisi itselleen sopivan palkkatason saati, että kukaan pystyisi nauttimaan urakkaluonteisesta autonomisesta työstä, jossa omalla työpanoksella pystyy suoraan vaikuttamaan tuloihinsa.

Päin vastoin, Suomessa kuvitellaan, että itse päättämillään ehdoilla vapaaehtoisesti työsuhteeseen alkava työntekijä on riistokapitalistin kyykyttämä tahdoton orja eikä suinkaan itsenäisiä ja valistuneita päätöksiä elämässään tekevä oman onnensa seppä. Ainoa ratkaisuksi tähän ongelmaan esitetään sitä viisautta, joka on herrahissillä hilattu Hakaniemen saunatiloihin sikailemaan veronmaksajan selkänahasta riistetyillä verottomilla ja piilotettuun kirjanpitoon kätketyillä rahoilla. Koska eihän suomalaisesta koululaitoksesta valmistu ihmisiä, jotka kykenisivät ihan itse laskemaan työpanokselleen sopivan hinnan saati sitten päättämään, millaista työtä on sopivaa tehdä, joutumatta kysymään lupaa joltain AY-politrukilta?

Miksi helvetissä tässä maassa yritetään maalata matalan koulutustason suorittavasta työstä jotain häpeärangaistusta? Minä eläisin mieluummin sellaisessa Suomessa, missä ihmiset opetettaisiin olemaan ylpeitä omasta työstään, ja missä kannustettaisiin ihmisiä pyrkimään aina tekemään parhaansa, oli työ mikä hyvänsä. Jos tässä maassa ihmiset keskittyisivät kehittymään työssään paremmiksi samalla vimmalla, millä täällä keksitään leimata milloin mikäkin työ paskaduuniksi tai ilkutaan kaikkia, jotka eivät istu kaiken maailman vieraisiin pöytiin huutelijoiden ahtaaseen maailmankuvaan, niin meillä ei olisi mitään talousnotkahdusta koskaan ollutkaan.

Ja kun kohta on kuitenkin joku neropatti lässyttämässä, että “no menisitkö itse kuorimaan sipuleita 20 sentillä per kilo”, niin vastaus on, että jos olisin työtön eikä minulla olisi tietoa tai toivoa itselleni sopivammista töistä, niin TOTTA MUNASSA MENISIN! Joo, eihän se ole kiva myydä taloa ja muuttaa kauemmas omista sosiaalisista verkostoista, mutta minä olen muuttanut töiden takia mantereelta toiselle ja takaisin, uskoisin pärjääväni Lopella veitsi kädessä aivan mainiosti.

Toki aina voi kysyä, että miksi ihmeessä Lopella halutaan kuoria sipulit käsin, eikä sillä koneella, joka on netissä myynnissä? Mutta mitä väliä silläkään on? Jos asiakkaat haluavat käsin kuorittuja sipuleita ja sillä tavalla yritykselle jää parempi kate, niin sittenhän se on sama kuoria käsin. Jos et siis ole keksimässä sipulinkuorintakonetta, joka tuottaisi samaa laatua kuin käsin kuorimalla, niin täällä ei ole mitään nähtävää, hajaantukaa!

http://www.is.fi/tyoelama/art-2000005202538.html?ref=rss
http://paikat.te-palvelut.fi/tpt/9239237
https://www.alibaba.com/product-detail/Automatic-Onion-processing-unit-peeling-commercial_50034888878.html

]]>
21 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236840-arbeit-macht-sipuli#comments Besserwisser Politiikka Sipuli Työ Yhteiskunta Wed, 10 May 2017 16:30:08 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236840-arbeit-macht-sipuli
Onko työttömillä enää ihmisarvoa? http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236587-onko-tyottomilla-enaa-ihmisarvoa <p>Hallitus tekee työttömien olon entistä tukalammaksi. Sen sijaan, että ihmiset saisivat mahdollisuuden lisätä taitojaan, kouluttautua uudelleen tai tukea työnhaussa, hallituksen toimet ovatkin päinvastaisia.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Perinteinen ihmisten holhoaminen onkin taas nostettu yhdeksi keinoksi työttömien kurittamisessa. Työttömien tulee ilmoittaa&nbsp;työvoimaviranomaisilla<strong>&nbsp;</strong>verkkopalvelussa omista tekemisistään vähintään kerran viikossa. Vielä ei tietenkään ole tiedossa, millainen sähköisestä palvelusta tulisi. Tärkeämpää on nähtävästi se, että yli puolta miljoona ihmistä voidaan nyt kontrolloida tehokkaasti ja byrokratian määrä saadaan räjäytettyä pilviin.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Työttömille ei myöskään tehdä enää työllistymissuunnitelmaa ja haastatteluja. Se vähäinenkin tuki työnhaussa poistuu. Tästä eteenpäin ihminen joutuu itse pitämään huolen työnhaustaan. Toki sitten, jos työttömyys kestää pitkään tai henkilö epäonnistuu, holhoaminen on taattu erilaisten haastattelujen ja karenssien muodossa,&nbsp;mutta ennakoivaa apua ei tule.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Myös oman mielenkiintoisen lisänsä antaa työvoimapalvelujen siirtyminen maakunnille vuonna 2019. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että maakuntia ei vielä ole oikeasti olemassa ja niiden toiminnasta on vain arvailuja. Maakuntien velvollisuutena olisi&nbsp;järjestää työttömyyspalveluja ja etenkin aktivoida pitkäaikaistyöttömiä. Tämän voi tulkita siten, että palkkatuettuun työhön ei varmaankaan lisätä resursseja vaan entistä suurempi osa ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, käytännössä siis orjatyöhön.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tällä hetkellä&nbsp;TE-toimistot&nbsp;tekevät työttömien kanssa henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman. Kieltäytyminen työpaikasta tai muu työvoimapoliittisesti moitittava teko aiheuttaa työttömyysturvan menetyksen 15 &ndash; 90 päiväksi. Työtön on siis tässäkin virkailijan armoilla, koska käytännöt vaihtelevat erittäin&nbsp;paljon.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ehkäpä kuitenkin kaikkein julmin uudistus on se, että&nbsp;työttömien&nbsp;tulee hakea kolmen kuukauden aikana vähintään&nbsp;12 työpaikkaa. Mikäli näin ei&nbsp;tapahdu, työtön menettää työttömyyskorvauksensa 60 päivän ajaksi.&nbsp;Tämä &rdquo;uudistus&rdquo;&nbsp;on&nbsp;monella tapaa kyseenalainen.&nbsp;12&nbsp;työpaikan&nbsp;hakuvelvoite johtaa siihen, että työttömät pääsevät tehtailemaan näennäishakemuksia, koska eivät saa viranomaisilta tarvittavaa palvelua vaan ovat oman onnensa varassa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Työttömien ja työnantajien kohtaamispaikaksi on tarkoitus luoda sähköinen Työmarkkinatori, jonne työttömät&nbsp;loisivat&nbsp;profiileja itsestään. Tällainen järjestelmä on jo nyt olemassa. Sen nimion&nbsp;<a href="http://mol.fi/">mol.fi</a>&nbsp;mutta ah, tämähän on vielä julkisen&nbsp;TE-keskuksien&nbsp;oma palvelu. Oma veikkaukseni on, että nyt ollaan yksityistämässä&nbsp;SOTE:n&nbsp;rinnalla työpalveluita ja tässähän on hyvä&nbsp;mahdollisuus tehdäpaljon rahaa&nbsp;moraalisesti hyvin arveluttavasti..&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähetettävien&nbsp;hakemusten määrä tarkoittaa käytännössä&nbsp;tätä:Työttömät&nbsp;500 000 ihmistä lähettävät vähintään yhden työhakemuksen kerran viikossa näihin 20&nbsp;000:een avoimeen&nbsp;työpaikkaan, joissa&nbsp;on keskimääräisesti noin kuukauden hakuaika. Pikaisesti laskettuna työttömien armeija tuottaa kuukaudessa vähintään&nbsp;2&nbsp;miljoonaa hakemusta näihin 20&nbsp;000:een työpaikkaan&nbsp;sekä kaksi miljoonaa &rdquo;mitä olen tehnyt&rdquo; -raporttia, jotka jonkun pitäisi käsitellä TE-keskuksissa&nbsp;tai tulevissa maakunnissa. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Yritykset tai viranomaiset eivät yksinkertaisesti pysty käsittelemään tällaisia määriä hakemuksia tai raportteja. Käsitykseni onkin se, että tämä työ siirretään välitysfirmoille, joille on jopa budjetoitu rahaa. Työpaikkailmoituksia ei enää kannata ilmoitella julkisesti, koska näin valtavien hakemusmassojen käsittely ei ole mahdollista. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallituksen esitys on lottopotti erilaisille rekrytointifirmoille. He voivat välittää työpaikat eteenpäin kenelle parhaaksi näkevät. Tämä on myös hyvin linjassa sen kanssa, että rekrytointifirmat tulevat suorittamaan työttömien haastatteluja ja voivat pitää rekistereitä työttömistä sekä heidän taidoistaan. Toisin sanoen, rekrytointiyrityksillä tulee olemaan erittäin suuri vaikutus työnsaantiin. Tässä muistutan vielä siitä seikasta, että rekrytointiyritykset eivät toimi virkamiesvelvollisuuden alaisena ja niitä eivät myöskään sido samat lait, jotka yrityksen täytyy ottaa huomioon palkatessaan ihmisiä. Rekrytointifirmat vain suodattavat hakemuksista &rdquo;sopivimmat&rdquo;. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Summa&nbsp;summarum, työttömillä tullaan tekemään raa&rsquo;asti rahaa. Rekrytointi ei ole tietenkään ilmaista. Yhden työntekijän rekrytointi maksaa keskimäärinhaettavana olevan paikan kolmen kuukausipalkan verran. Tämä asettaa ihmiset suoraan eriarvoiseen asemaan. Rekrytoinnit painottuvat tietenkin sellaisiin henkilöihin, joista saadaan hyvä hinta. Tämä on markkinoiden suhteen&nbsp;luonnollista, mutta sosiaalisesti tässä ei ole mitään oikeudenmukaisuutta. Lopulta näyttääkin vain siltä, että hallituksen tavoitteena on tehdä ihmisten hädällä rahaa.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus tekee työttömien olon entistä tukalammaksi. Sen sijaan, että ihmiset saisivat mahdollisuuden lisätä taitojaan, kouluttautua uudelleen tai tukea työnhaussa, hallituksen toimet ovatkin päinvastaisia. 

 

Perinteinen ihmisten holhoaminen onkin taas nostettu yhdeksi keinoksi työttömien kurittamisessa. Työttömien tulee ilmoittaa työvoimaviranomaisilla verkkopalvelussa omista tekemisistään vähintään kerran viikossa. Vielä ei tietenkään ole tiedossa, millainen sähköisestä palvelusta tulisi. Tärkeämpää on nähtävästi se, että yli puolta miljoona ihmistä voidaan nyt kontrolloida tehokkaasti ja byrokratian määrä saadaan räjäytettyä pilviin. 

 

Työttömille ei myöskään tehdä enää työllistymissuunnitelmaa ja haastatteluja. Se vähäinenkin tuki työnhaussa poistuu. Tästä eteenpäin ihminen joutuu itse pitämään huolen työnhaustaan. Toki sitten, jos työttömyys kestää pitkään tai henkilö epäonnistuu, holhoaminen on taattu erilaisten haastattelujen ja karenssien muodossa, mutta ennakoivaa apua ei tule.

 

Myös oman mielenkiintoisen lisänsä antaa työvoimapalvelujen siirtyminen maakunnille vuonna 2019. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että maakuntia ei vielä ole oikeasti olemassa ja niiden toiminnasta on vain arvailuja. Maakuntien velvollisuutena olisi järjestää työttömyyspalveluja ja etenkin aktivoida pitkäaikaistyöttömiä. Tämän voi tulkita siten, että palkkatuettuun työhön ei varmaankaan lisätä resursseja vaan entistä suurempi osa ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, käytännössä siis orjatyöhön. 

 

Tällä hetkellä TE-toimistot tekevät työttömien kanssa henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman. Kieltäytyminen työpaikasta tai muu työvoimapoliittisesti moitittava teko aiheuttaa työttömyysturvan menetyksen 15 – 90 päiväksi. Työtön on siis tässäkin virkailijan armoilla, koska käytännöt vaihtelevat erittäin paljon. 

 

Ehkäpä kuitenkin kaikkein julmin uudistus on se, että työttömien tulee hakea kolmen kuukauden aikana vähintään 12 työpaikkaa. Mikäli näin ei tapahdu, työtön menettää työttömyyskorvauksensa 60 päivän ajaksi. Tämä ”uudistus” on monella tapaa kyseenalainen. 12 työpaikan hakuvelvoite johtaa siihen, että työttömät pääsevät tehtailemaan näennäishakemuksia, koska eivät saa viranomaisilta tarvittavaa palvelua vaan ovat oman onnensa varassa.

 

Työttömien ja työnantajien kohtaamispaikaksi on tarkoitus luoda sähköinen Työmarkkinatori, jonne työttömät loisivat profiileja itsestään. Tällainen järjestelmä on jo nyt olemassa. Sen nimion mol.fi mutta ah, tämähän on vielä julkisen TE-keskuksien oma palvelu. Oma veikkaukseni on, että nyt ollaan yksityistämässä SOTE:n rinnalla työpalveluita ja tässähän on hyvä mahdollisuus tehdäpaljon rahaa moraalisesti hyvin arveluttavasti.. 

 

Lähetettävien hakemusten määrä tarkoittaa käytännössä tätä:Työttömät 500 000 ihmistä lähettävät vähintään yhden työhakemuksen kerran viikossa näihin 20 000:een avoimeen työpaikkaan, joissa on keskimääräisesti noin kuukauden hakuaika. Pikaisesti laskettuna työttömien armeija tuottaa kuukaudessa vähintään 2 miljoonaa hakemusta näihin 20 000:een työpaikkaan sekä kaksi miljoonaa ”mitä olen tehnyt” -raporttia, jotka jonkun pitäisi käsitellä TE-keskuksissa tai tulevissa maakunnissa.  

 

Yritykset tai viranomaiset eivät yksinkertaisesti pysty käsittelemään tällaisia määriä hakemuksia tai raportteja. Käsitykseni onkin se, että tämä työ siirretään välitysfirmoille, joille on jopa budjetoitu rahaa. Työpaikkailmoituksia ei enää kannata ilmoitella julkisesti, koska näin valtavien hakemusmassojen käsittely ei ole mahdollista.  

 

Hallituksen esitys on lottopotti erilaisille rekrytointifirmoille. He voivat välittää työpaikat eteenpäin kenelle parhaaksi näkevät. Tämä on myös hyvin linjassa sen kanssa, että rekrytointifirmat tulevat suorittamaan työttömien haastatteluja ja voivat pitää rekistereitä työttömistä sekä heidän taidoistaan. Toisin sanoen, rekrytointiyrityksillä tulee olemaan erittäin suuri vaikutus työnsaantiin. Tässä muistutan vielä siitä seikasta, että rekrytointiyritykset eivät toimi virkamiesvelvollisuuden alaisena ja niitä eivät myöskään sido samat lait, jotka yrityksen täytyy ottaa huomioon palkatessaan ihmisiä. Rekrytointifirmat vain suodattavat hakemuksista ”sopivimmat”.  

 

Summa summarum, työttömillä tullaan tekemään raa’asti rahaa. Rekrytointi ei ole tietenkään ilmaista. Yhden työntekijän rekrytointi maksaa keskimäärinhaettavana olevan paikan kolmen kuukausipalkan verran. Tämä asettaa ihmiset suoraan eriarvoiseen asemaan. Rekrytoinnit painottuvat tietenkin sellaisiin henkilöihin, joista saadaan hyvä hinta. Tämä on markkinoiden suhteen luonnollista, mutta sosiaalisesti tässä ei ole mitään oikeudenmukaisuutta. Lopulta näyttääkin vain siltä, että hallituksen tavoitteena on tehdä ihmisten hädällä rahaa.

 

]]>
2 http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236587-onko-tyottomilla-enaa-ihmisarvoa#comments hallitus Maakunnat Politiikka Työ Työttömyystuki Fri, 05 May 2017 11:12:13 +0000 Berhan Ben Ahmadi http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236587-onko-tyottomilla-enaa-ihmisarvoa
Työhakemus­generaattori http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236576-tyohakemus-generaattori <p>Hallituksen suunnitelmista velvoittaa työttömät hakemaan töitä etuuksien menettämisen pelossa on aiheuttanut kiivaan keskustelun, joka on kohonnut huudoksi.</p><p><strong>Ei hätää! Työttömien avuksi on kehitetty: </strong></p><p><a href="http://people.uta.fi/~miika.haverinen/hakemusgeneraattori.html">Työhakemus&shy;generaattori</a></p><p>&nbsp;</p><p>Generaattorilla tekaisee pikaisesti muutaman hakemuksen ja asiantuntijoiden mukaan hakemusta kohti tulee Kiky-säästöä ainakin kuusi minuuttia, joten Suomen pelastuminen ällistyttävien poliitikkojen käsistä näyttää lupaavalta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Pelasta Suomi-Neito Kikyllä!&quot; - projektin seuraava vaihe on jo koodauksessa! </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tätä superultrakiky - ohjelmaa työstetään nimellä <strong>&quot;Työhakugeneraattori&quot;.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tällä tulevaisuuden Kikytyökalulla työtön voi tulevaisuudessa hakea jokaista Suomessa avoinna olevaa työpaikkaa.</p><p>Näin saadaan jokaista työpaikkaa kohti noin puoli miljoonaa hakemusta, joista työnantajat voivat valita kerman päältä suorittamaan kilpailukykyisesti ja ammattitaitoisesti Suomen neidon pelastavaa Kikyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Työhakugeneraattorin avulla odotetaan saavutettavan nykyisen MOL:in ilmoittamien avointen paikkojen tason (15.000) perusteella ainakin 7,5 miljardia työhakemusta kuukaudessa. Tällä laskukaavalla voitaisiin päästä vuositasolla jopa 90 miljardin hakemuksen saldoon.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kehittäjätiimi lupaa kuitenkin vieläkin enemmän!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>He ovat varmoja, että ohjelmalla voidaan saavuttaa vähintään Suomen valtionvelkasaldon ylittävät hakemusmäärät.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomi kuntoon työhakemuksilla!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos</p><p>Hämis</p><p>&nbsp;</p><p>Ps. Voiko valtionvelan maksaa työhakemuksilla ?</p><p>Ainakin niitä on Suomen ministerien toimesta takuutettu vastaavan arvon omaavilla papereilla!</p><p>&nbsp;</p><p>EDIT: Kikyleikattu miljardit miljooniksi tai päin vastoin!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen suunnitelmista velvoittaa työttömät hakemaan töitä etuuksien menettämisen pelossa on aiheuttanut kiivaan keskustelun, joka on kohonnut huudoksi.

Ei hätää! Työttömien avuksi on kehitetty:

Työhakemus­generaattori

 

Generaattorilla tekaisee pikaisesti muutaman hakemuksen ja asiantuntijoiden mukaan hakemusta kohti tulee Kiky-säästöä ainakin kuusi minuuttia, joten Suomen pelastuminen ällistyttävien poliitikkojen käsistä näyttää lupaavalta.

 

"Pelasta Suomi-Neito Kikyllä!" - projektin seuraava vaihe on jo koodauksessa!

 

Tätä superultrakiky - ohjelmaa työstetään nimellä "Työhakugeneraattori".

 

Tällä tulevaisuuden Kikytyökalulla työtön voi tulevaisuudessa hakea jokaista Suomessa avoinna olevaa työpaikkaa.

Näin saadaan jokaista työpaikkaa kohti noin puoli miljoonaa hakemusta, joista työnantajat voivat valita kerman päältä suorittamaan kilpailukykyisesti ja ammattitaitoisesti Suomen neidon pelastavaa Kikyä.

 

Työhakugeneraattorin avulla odotetaan saavutettavan nykyisen MOL:in ilmoittamien avointen paikkojen tason (15.000) perusteella ainakin 7,5 miljardia työhakemusta kuukaudessa. Tällä laskukaavalla voitaisiin päästä vuositasolla jopa 90 miljardin hakemuksen saldoon.

 

Kehittäjätiimi lupaa kuitenkin vieläkin enemmän!

 

He ovat varmoja, että ohjelmalla voidaan saavuttaa vähintään Suomen valtionvelkasaldon ylittävät hakemusmäärät.

 

Suomi kuntoon työhakemuksilla!

 

Kiitos

Hämis

 

Ps. Voiko valtionvelan maksaa työhakemuksilla ?

Ainakin niitä on Suomen ministerien toimesta takuutettu vastaavan arvon omaavilla papereilla!

 

EDIT: Kikyleikattu miljardit miljooniksi tai päin vastoin!

]]>
33 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236576-tyohakemus-generaattori#comments Pisa-Suomi Työ Työhakemus Työnhaku Työttömyys Fri, 05 May 2017 06:13:46 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236576-tyohakemus-generaattori
Yritystuet jokaiselle tarjottavaksi taloudelliseksi lahjaksi http://ristoutriainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236324-yritystuet-jokaiselle-tarjottavaksi-taloudelliseksi-lahjaksi <p>Yritystukien sijaan taloudellinen lahja elämänsä kevääsen.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa maksetaan vuosittain miljardeja yritystukea. Tästä ovat kirjoittaneet mm kansanedustaja Antero Vartia. Samaan aikaan on puhuttu siitä, että automatisaatio, digitalisaatio ja robitisaatio syövät työpaikkoja tulevaisuudessa. Työtarjonnan vähetessä ihmisten pitäisi keksiä uusia tapoja hankkia elantonsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä jos muutettaisiin yritystuet jokaiselle tarjottavaksi taloudelliseksi lahjaksi elämänsä keväässä. Tämän lahjan voisi kukin sijoittaa haluamaansa kohteeseen kuten opiskeluun ( joka vaatii suurempaa pääomaa ), yrittäjyyten, osaosallisuuteen eri yritysmuotoihin, taiteellisten lahjojensa toteuttamiseen ( jotka voisivat tuottaa tuloa ) jne.</p><p>&nbsp;</p><p>Hilary Clinton on mm ehdottanut että jokainen saisi syntymälahjanaan tietyn summan valtiolta. Jotkut ovat kannattaneet ns demokraattista starttirahaa, joka tasoittaisi ihmisten mahdollisuuksia elämänsä keväässä. Suomessa ajatushautamo Libera on pohtinut perustiliä, josta voisi käyttää rahaa toimeentulonsa turvaamiseen. Edelleen on puhuttu vuosittain tarjottavasta osingosta valtion BKT:sta jne.</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmiset voisivat käyttää&nbsp; lahjavaransa myös tukemalla uusia yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Me voitaiisiin kehittää sellainen yritysmalli, jonka kautta ihmiset voisivat kanavoida rahojaan uusiin yrityksiin ja samalla pääsisivät osallisiksi osingoista, jotka turvaisivat leipää pöytään.</p><p>&nbsp;</p><p>USA:ssa kongressi laati 1980 -luvulla BDC-yritysmallin, jonka tarkoituksena oli edistää uusien yritysten syntymistä ja kehittymistä. Nämä BDC -yritykset saavat yhteiskunnalta tiettyjä&nbsp; veroetuja sitoutuessaan tukemaan kotimaisia yrityksiä ja palauttamaan tuotostaan suurimman osan takaisin sijoittajille. Kuka tahansa voi hankkia BDC -yrityksen osakkeita, päästä osalliseksi osingoista, joita maksetaan säännöllisesti jopa joka kuukausi.</p><p>Miksei meilläkin löytyisi käyttöä tälläiselle yritysmallille, Samalla se loisi hyvän kontekstin saada lisätuloja aikana, jolloin työn tarjonta on vähentynyt. Tietenkin työ esim osa-aikatyö on aina etusijalla tulojen turvaajana, Mutta omistajuus, osaikatyö ja perustulo turvaisivat toimeentulon. Lisäksi samalla pääsisimme jokainen auttamaan yrityksiä kehittymään ja kasvamaan.</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Business_Development_Company" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Business_Development_Company">https://en.wikipedia.org/wiki/Business_Development_Company</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yritystukien sijaan taloudellinen lahja elämänsä kevääsen.

 

Suomessa maksetaan vuosittain miljardeja yritystukea. Tästä ovat kirjoittaneet mm kansanedustaja Antero Vartia. Samaan aikaan on puhuttu siitä, että automatisaatio, digitalisaatio ja robitisaatio syövät työpaikkoja tulevaisuudessa. Työtarjonnan vähetessä ihmisten pitäisi keksiä uusia tapoja hankkia elantonsa.

 

Mitä jos muutettaisiin yritystuet jokaiselle tarjottavaksi taloudelliseksi lahjaksi elämänsä keväässä. Tämän lahjan voisi kukin sijoittaa haluamaansa kohteeseen kuten opiskeluun ( joka vaatii suurempaa pääomaa ), yrittäjyyten, osaosallisuuteen eri yritysmuotoihin, taiteellisten lahjojensa toteuttamiseen ( jotka voisivat tuottaa tuloa ) jne.

 

Hilary Clinton on mm ehdottanut että jokainen saisi syntymälahjanaan tietyn summan valtiolta. Jotkut ovat kannattaneet ns demokraattista starttirahaa, joka tasoittaisi ihmisten mahdollisuuksia elämänsä keväässä. Suomessa ajatushautamo Libera on pohtinut perustiliä, josta voisi käyttää rahaa toimeentulonsa turvaamiseen. Edelleen on puhuttu vuosittain tarjottavasta osingosta valtion BKT:sta jne.

 

Ihmiset voisivat käyttää  lahjavaransa myös tukemalla uusia yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Me voitaiisiin kehittää sellainen yritysmalli, jonka kautta ihmiset voisivat kanavoida rahojaan uusiin yrityksiin ja samalla pääsisivät osallisiksi osingoista, jotka turvaisivat leipää pöytään.

 

USA:ssa kongressi laati 1980 -luvulla BDC-yritysmallin, jonka tarkoituksena oli edistää uusien yritysten syntymistä ja kehittymistä. Nämä BDC -yritykset saavat yhteiskunnalta tiettyjä  veroetuja sitoutuessaan tukemaan kotimaisia yrityksiä ja palauttamaan tuotostaan suurimman osan takaisin sijoittajille. Kuka tahansa voi hankkia BDC -yrityksen osakkeita, päästä osalliseksi osingoista, joita maksetaan säännöllisesti jopa joka kuukausi.

Miksei meilläkin löytyisi käyttöä tälläiselle yritysmallille, Samalla se loisi hyvän kontekstin saada lisätuloja aikana, jolloin työn tarjonta on vähentynyt. Tietenkin työ esim osa-aikatyö on aina etusijalla tulojen turvaajana, Mutta omistajuus, osaikatyö ja perustulo turvaisivat toimeentulon. Lisäksi samalla pääsisimme jokainen auttamaan yrityksiä kehittymään ja kasvamaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Business_Development_Company

]]>
0 http://ristoutriainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236324-yritystuet-jokaiselle-tarjottavaksi-taloudelliseksi-lahjaksi#comments Toimeentulo Työ Yritystuki Sat, 29 Apr 2017 10:17:32 +0000 Risto Utriainen http://ristoutriainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236324-yritystuet-jokaiselle-tarjottavaksi-taloudelliseksi-lahjaksi
Tolkun meininki Työhön ja työllisyyteen http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236072-tolkun-meininki-tyohon-ja-tyollisyyteen <p>Tolkun meininki, osa Työ</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;</p><p><em>Tänään 24.4. juhlin syntymäpäivääni alkamalla koostaa yhteiskunnallisen ajatteluni tuloksia Suomen pelastamiseksi teeman &#39;Tolkun meininki&#39; alle. Ensimmäiseksi jäsennettäväksi teemaksi valikoitui Työ, koska sen alta löytyy ongelmistamme merkittävin eli Työttömyys, pahin kansantaloutemme hukkaputki. Käyttämämme menettely asian hoitamiseksi on tuhon tie joka vie pohjan lastemme tulevaisuudelta.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Mitä on työ ja miten sitä syntyy. Perimmältään työ syntyy itsensä pitämiseksi hengissä, tarvitsee syödä ja nukkua turvallisesti. Tarvitaan työtä ruuan hankkimiseksi ja petojen loitolla pitämiseksi. Luolamiesaikana tämä työ kohdistui itsen ja perheen elämän turvaamiseen. Jo silloin sovellettiin Työjaon ideaa, osa metsästi, osa kaivoi juuria maasta ja hedelmiä puista, Erikoistuttiin, työtä tehtiin siis myös muiden hyväksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Työnjako ja erikoistuminen muotoutui ja monipuolistui edelleen, kun alettiin kehittää työkaluja, eri asumismuotoja, heimon tarujen tallentamista ja iltapuhteiden viihdykkeitä eli kulttuuria. Muiden hyväksi tehty työ korvattiin muilta saaduilla palveluilla yhteiseksi hyväksi - vaihdantatalous. Valuutta, esim. Oravannahat otettiin käyttöön ettei esim. keihäiden valmistamiseen erikoistuneen sepän asiakkaiden tarvinnut lähteä etsimään sepän kulloisellakin hetkellä tarvitsemaa hyödykettä maksuksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Teollistumisen aikakaudella työn ja sen työn tekijöiden tarve kasvoi niin, että syntyi kokonaisia ammattikuntia, palkkausnormeja, työaikasääntöjä, jopa kokonaiset työmarkkinat, joita hallinnoimaan tarvittiin työlainsäädäntöä ja työmarkkinaosapuolien järjestäytymistä, syntyi myös erilaisia oppimiskäytäntöjä ja työkulttuureja. Kehitys eteni muutos- ja täsmennystarpeiden sekä osapuolten voimasuhteiden säätelemänä hyvään suuntaan kunnes korporaatioiden valtataistelu alkoi rappeuttaa sekä käytäntöjä että työkulttuureja.</p><p>&nbsp;</p><p>Syntyi motivaatio-, jaksamis-, työturvallisuus-, yhteistyö- ja johtamisongelmia, koska eri osapuolet synnyttivät valtapyrkimysten saastuttamina kuvitelman vastakkainasettelusta työntekijät vs. työnantajat. Luotiin yhteinen harha etujen erisuuntaisuudesta kun ei osattu nähdä ja löytää menettelyjä kaikkien osapuolten yhteiseksi hyväksi: yrityksen tuottavuus &gt; palkanmaksukyky &gt; kilpailukykyiset työehdot ja olosuhteet &gt; huipputyövoiman saanti &gt; hyvä työilmapiiri ja innostus &gt; korkea työhygienia, laatu ja tuottavuus &gt; kilpailukyky yrityksenä ja työn tarjoajana &gt; kehittyvä markkina-asema.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastakkainasettelun saastuttama työkulttuuri johti työmotivaation laskuun, pomottavaan johtamiseen, rettelöihin, lakkoihin, heikkoon viestintään ja yhteistyöhön sekä näiden seurauksena tuottavuuden, laadun ja yritysten kilpailukyvyn heikkenemiseen ja pahimpana: yhteistyössä tapahtuvan, yhteisen työyhteisön kehittämisen häviämiseen: &quot;olen vaan työssä täällä, ajattelu on pomojen hommaa&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Tottakai yritysten kilpailukyvyn heikettyä koko kansantalous vienti- ja verotulojen laskun myötä syöksyi velkakierteeseen koska tulojen vähentyessä ei löytynyt tarvittavaa poliittista tahtoa, taitoa ja rohkeutta menojen sopeuttamiseen, erilaisten tukien ja etuuksien maksamiseen: &quot;ja mehän emme saavutetuista eduista tingi!&quot;. Vastakkainasettelun saastuttamaan ajattelutapaan kaatui yritys kansainvälisen kilpailykyvyn palauttamiseen osapuolten yhteisellä ohjelmalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Tähän liittyy myös merkittävä outous aiheesta keskusteltaessa: kun yrityksissä laskettiin työn teettämisen kokonaiskustannuksia verrattuna esim. Saksaan, jotkut työntekijäjärjestöt väittivät vastaan sanoen palkkatasojen, joka on aivan toinen asia, olevan kilpailkykyiset.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen pelastamiseksi tärkein asia on valtavat työttömyyskustannukset lisättynä ylisuurilla runsauden ajalta peräisin olevilla sosiaalietuuksilla ja hyvinvointiyhteiskunta-kuvitelmaan perustuvilla tukimuodoilla. Valitettavasti vallitsevassa puolueiden nelivuotisjaksoissa tapahtuvaan kansansuosio-kilvoitteluun (=populismi) ei mahdu analyyttinen koko kansan pitkäjänteisen yhteishyvän hakeminen. Puolueiden lyhyen aikavälin kannatuksen maksimointipyrkimys voittaa isänmaan edun ja lastemme tulevaisuusedellytysten rakentamisen.</p><p>&nbsp;</p><p>No mitä sitten tulee tehdä?</p><p>&nbsp;</p><p>Pitää lisätä tuloja ja vähentää vaikuttavuudeltaan heikkoja, siis turhia menoja. Tähän saakka selkeätä, mutta yhteisymmärrys keinoista onkin se iso ongelma. Yhteinen näkemys löytyy vain korvaamalla oman navan eli oman viiteryhmän etuajattelu pitkän aikavälin yhteisen kokonaisedun ajattelulla.</p><p>&nbsp;</p><p>Pohjaksi tarvitaan oikea tietoa ja sen viisasta tulkintaa, sen merkityksen analyysia ja sitä kautta oikeita päätelmiä: ihan ensiksi pitää analysoida rahan käytön puolella eri menoerien tolkullisuus eli vaikuttavuus. Esim. jatkuvilla toimintaa pönkittävillä, ei siis startti- ja uudistumisavulla, yrityistuilla ei tutkitusti ole saavutettu juurikaan vaikuttavuutta. Mihin siis perustuukaan mahtava tukiviidakkomme, pelkkiin uskomuksiin ja itsestään selvyyksinä pidettyihin kuvitelmiinko niiden tarpeellisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mihin tarvitaan vaikkapa lapsilisiä ja kotihoidon tukia? Mediassamme eräs brittiäiti ihmetteli, miksi Suomessa yhteiskunta maksaa omien lasten hoitamisesta. Me itse emme näköjään osaa kyseenalaistaa omia itsestäänselvyyksiämme. Eikä se ole myöskään poliittisesti korrektia, &rdquo;ei me voida, kansa ei tykkää, miten kannatuksenkin kanssa kävisi&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Sodan jälkeen oli tarve tukea syntyvyyttä menetetyn väestön korvaamiseksi, mutta mihin tänä päivänä lapsilisä-käytännön jatkaminen johtaa, yleensäkin: mihin ohjaamme käyttäytymistä kullakin tukimuodolla ja onko seurausvaikutus ollenkaan tarkoituksenmukainen ja yhteistä hyvää edistävä?</p><p>&nbsp;</p><p>Minulle on kerrottu, että esim. Bulgariassa eräs kokonainen kansanosa elättää itsensä lapsilisillä. Käytäntöä pitää yllä puolue, joka pysyy vallassa tämän kansanosan kahdella miljoonalla äänellä.</p><p>Meidän tulee siis tutkia kaikkien tukien todellinen vaikutus tämän päivän olosuhteissa, ohjaammeko esim. nykyisellä kotihoidon tuilla ja työttömyystukijärjestelmällä ihmisiä työllistymään vai olemaan kotona meidän muiden rahoilla. Olemmeko sittenkin rakentaneet hyvässä tarkoituksessa vastuuttoman muiden kustannuksella loisivan pahoinvointiyhteiskunnan?</p><p>&nbsp;</p><p>Itse kuvittelen kymmenien vuosien työyhteisöjen ja julkisten organisaatioiden kehittämiskokemuksella, että puoli vuotta olisi hyvä ja riittävä aika todella itsensä työllistämiseen motivoituneen väliaikaistyöttömän yhteiskunnan rahallisen avun kestoksi. Sinä aikana tilapäistyötön ehtii joko päivittää osaamisensa työmarkkinoiden tarvitsemaksi ja valmentautua sen tehokkaaseen markkinointiin tai sitten luomaan itselleen työpaikan itsenäisenä ammatinharjoittajana tai jonkun työosuuskunnan jäsenenä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tukien käytössä vaikuttavuus on se olennainen pointti, ei tukia ylläpitävien puolueiden kansansuosio - niin kuin nyt. Tehtävämme on ohjata työväestömme vastuulliseen työllistymseen passiivisen kotona loisimisen sijaan. Mutta, mutta mistä se työ löytyy, miten työtä synnytetään, on paha nyhjästä jos etsivään kouraan jää vain tyhjää kerta toisensa jälkeen! Siinäpä kysymys, pohditaanpa työn synnyttämisen mahdollisuuksia!</p><p>&nbsp;</p><p>On taantumuksellista taistella työpaikkojen säilyttämisen puolesta, on turha potkia tutkainta vastaan, se nyt vaan niin, että robotit ovat ihmistä parempia tekemään samanlaina toistuvia liikesarjoja. Tehokkaampia, halvempia, tasalaatuisempia, väsymättömiä eivätkä valita työn yksitoikkoisuutta, tylsyyttä. Ei, kehityksen jarruttaminen ei ole oikea tie, vaan sen vauhdittaminen. On luotava uutta työtä. Mahdollisuuksia on maailma turvoksissa, tarvitaan vaan oikea ajatteluelinten asento, oikea näkövinkkeli, ottakaamme oppia menestyneiden vaikkapa peliyritysten tavasta ajatella. He eivät matki naapureita, eivät ala mansikka- tai minkkifarmareiksi seudun muiden yrittäjien malliin vaan luovat uutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Liikkeelle tulee lähteä asiakkaista, heidän elämänsä parantamismahdollisuuksista, heitä onnellistavista ideoista. Miten heidän elämäänsä voi helpottaa, tehdä turvallisemmaksi, säästää aikaa, kustannuksia, vaivaa, poistaa turhaa työtä. Missä kaikkialla onkaan vaikkapa tuhlausta: lentokoneet lentävät vajaina, bussit, junat ja henkilöautot ajavat vajailla kuormilla, asunnot, kesämökit toimivat vajaakäytöllä, samoin monet harvoin tarvittavat koneet ja työkalut.</p><p>&nbsp;</p><p>Logistiikasta löytyy paljon hyviä kyseenalaistuksia: miksi joudumme käyttämään aikaa, rahaa, vaivaa ja energiaa ostosten kotiin rahtaamiseen, vajaakäyttöisten kulku- ym välineiden ja työkalujen omistamiseen ja varastoimiseen. Tämäntyyppisten kysymysten ratkaisijoiden ansiosta meidän kaikkien ei tarvitse enää hankkia omaa autoa, puimakonetta, kesämökkiä, purjevenettä, matkustaa kaupunkiin elokuviin, viemään kirjeitä postiin, kutoa päreen valossa, syödä tuoreita kasviksia vain kesällä ja syksyisin.</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmettelin aikoinaan rakennusalan kehittämistyötä avustaessani, miksi te noita samanlaisia laatikoita rakennatte ihmisille kodeiksi vaikka teknologia tarjoaa mahdollisuudet yksilöllisiin ratkaisuihin. Kukin voisi itse digitalisaation tarjoamin keinoin netitse suunnitella itselleen ohjelmiston sisältämistä kaikista vaihtoehdoista käyttötarpeisiinsa sopivat toimivat asuintilat, valita makuunsa ja toisiinsa sopivat materiaalit ja kodin tekniikan sekä valita omiin valmiuksiin suhteutetun toteutustavan - mitä moduuleiden yhteen koostamisesta tekee itse, mitä ostaa valmiina ammattityönä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvitellanpa, miten erilaista asumisemme voisi olla uusia elämää parantaneiden innovaattoreiden työn tuloksena: tekniikka säätää kodin olosuhteet, lämmön, kosteuden, valot, raikkauden ja puhtauden kuhunkin tekemiseen sopivaksi: sängyt ilmestyvät senärakenteista yötä varten, ruuanlaittoratkaisu tekee niin halutessani ohjelmoimani sapuskat&nbsp; tilaamistani, kotiin tuoduista raaka-aineista jatkojalostaen käyttämättömät ainesosat energiaksi tai uusiotuotteiksi, multimediajärjestelmäni tuo haluamani viihteen kotiin haluamaani aikaan, oman osuuteni tekemisestä voin mitoittaa kulloisenkin taitotasoni, mieltymysteni ja harjoitteluinnostukseni mukaan - ahkeroiden tai käydä valmiiseen pöytään.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomispäivän työ ei tule olemaan edes pääsääntöisesti ulkoa tarjottu toimeentulon ja ajankäytön mielekkyyden mukanaan tuoma hyödyke vaan yhä useammin omatoimisesti touotettua joko oman elannon hankkimista tai muiden sulostuttamista. Yhteiskunta voi auttaa esim. toteuttamalla jälleen Iso jako -tyyppisen maaomaisuuden osituksen niin että jokaisella, etenkin työttömyyden kohdanneilla on lähiympäristössä käytettävissä joko oma tai osuuskuntamuotoinen kimppapalsta ravintonsa kasvattamiseksi. Tietenkin joka paikkakunnalla on tarjolla asiantunteva viljelyn ja niiden ruuaksi jalostamisen valmennusapu.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin päästään pitkälti eroon myös tämän päivän sairastuttavan kemikalisoidun ravinnon aiheuttamista kansanterveys- ja ylipainohaitoista, tylsästä toimettomuudesta ja sen aiheuttamasta alkoholin liikakäytöstä, uusavuttomuudesta, yksinäisyydestä (viljelyosuuskunnat), vastuuttomasta loisimisesta ja ennenkaikkea: kaikki turhat miljardeja vievät työttömyys- ja muut toimeentulotuet ja -lisät voidaan lopettaa.</p><p>Muiden maiden kansalaisetkin pikkuhiljaa lopettaisevat naureskelun suomalaisten hölmöilylle: ne ohjaa kansalaisensa laiskuuteen ja verorahoilla loisimiseen maksamalla ihmisille oman kodin hoitamisesta, lasten synnyttämisestä ja hoitamisesta, ylihintaisen asunnon ylläpidosta ja jopa työn vieroksumisesta.</p><ul><li><em>Älä ihmeessä, onko totta, sinnehän meidänkin pitää muuttaa</em></li><li><em>joo mutta miten sinne pääsis, kun ei tullut hankittua minkäänmoista ammattia</em></li><li><em>ei se mitään, tekeydyt hätää kärsiväksi pakolaiseksi - ilmoitat vaan heti rajalla hakevasi turvapaikkaa, kyllä ne pöljät Sinut elättää, hommaavat asunnonkin ja maksavat helkkarinmoista päivärahaa, herroiksi siellä elät, ei huolta huomisesta</em></li><li><em>entäpä jos eivät huoli, jos eivät usko hätää kärsiväksi</em></li><li><em>ei huolta, kieltäydyt vaan muina miehinä palautuksesta ja hommaat itsesi vankilaan, melkein samantasoisen ylläpidon saat, sapuskat, asunnon ja jopa harrastus- ja opiskelumahdollisuudet. Hommaat sen puuttuvan ammatin ja pääset siellä sitten lusimisen jälkeen töihin - niin ja sitten jos työnteko ei huvita, rupeet pitkäaikaistyöttömäksi, ne maksaa Sulle siitäkin, hengailet sitten vaan kulmilla ja yrittelet noilla samettisilmilläs hurmata paikallisia tyttölapsia, ne kuule katsoo silmiin ja kaikkee&hellip;</em></li></ul><p>&nbsp;</p><p>Menojen vähentämisen ohella mainitsin tarpeen kasvattaa tuloja. Siihenkin tuli vastaus uusyrittäjyyden tolpilleen lietsomisen kautta, samalla kun turhien tukien ja lisien hukkaputki saadaan tukittua, verotulot lisääntyvät työllistymisasteen kasvun luonnollisena seurauksena. Ja muuten, onkohan jo laskettu, paljonko ihan oikeasti säästyy, kun hallitsemattoman maahanmuuton hukkaputki tukitaan ja otetaan rajan yli vain oikeasti hädänalaisiksi tutkitut ja välittömästi töihin tarvittavat.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämänkaltaisten päätelmien löytämiseen tarvitaan miellyttämisen tarpeesta ja mielipide-korrektiudesta vapaata, nykytilannetta riittävän kaukaa näkevää ja ajalliseti pitkäjänteistä, tosiasioihin keskittyvää katsantoa ilman pinttyneitä uskomuksia, asenteita ja &rdquo;virallisia&rdquo; totuuksia. Vaikka tämä uudistusohjelma on tepsivä, ongelmaksi jää sellaisen hallituksen kokoonsaaminen, jolla riittävä 4-vuotis -populismista vapaa rohkeus toteutukseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tolkun meininki, osa Työ

        

Tänään 24.4. juhlin syntymäpäivääni alkamalla koostaa yhteiskunnallisen ajatteluni tuloksia Suomen pelastamiseksi teeman 'Tolkun meininki' alle. Ensimmäiseksi jäsennettäväksi teemaksi valikoitui Työ, koska sen alta löytyy ongelmistamme merkittävin eli Työttömyys, pahin kansantaloutemme hukkaputki. Käyttämämme menettely asian hoitamiseksi on tuhon tie joka vie pohjan lastemme tulevaisuudelta.

 

Mitä on työ ja miten sitä syntyy. Perimmältään työ syntyy itsensä pitämiseksi hengissä, tarvitsee syödä ja nukkua turvallisesti. Tarvitaan työtä ruuan hankkimiseksi ja petojen loitolla pitämiseksi. Luolamiesaikana tämä työ kohdistui itsen ja perheen elämän turvaamiseen. Jo silloin sovellettiin Työjaon ideaa, osa metsästi, osa kaivoi juuria maasta ja hedelmiä puista, Erikoistuttiin, työtä tehtiin siis myös muiden hyväksi.

 

Työnjako ja erikoistuminen muotoutui ja monipuolistui edelleen, kun alettiin kehittää työkaluja, eri asumismuotoja, heimon tarujen tallentamista ja iltapuhteiden viihdykkeitä eli kulttuuria. Muiden hyväksi tehty työ korvattiin muilta saaduilla palveluilla yhteiseksi hyväksi - vaihdantatalous. Valuutta, esim. Oravannahat otettiin käyttöön ettei esim. keihäiden valmistamiseen erikoistuneen sepän asiakkaiden tarvinnut lähteä etsimään sepän kulloisellakin hetkellä tarvitsemaa hyödykettä maksuksi.

 

Teollistumisen aikakaudella työn ja sen työn tekijöiden tarve kasvoi niin, että syntyi kokonaisia ammattikuntia, palkkausnormeja, työaikasääntöjä, jopa kokonaiset työmarkkinat, joita hallinnoimaan tarvittiin työlainsäädäntöä ja työmarkkinaosapuolien järjestäytymistä, syntyi myös erilaisia oppimiskäytäntöjä ja työkulttuureja. Kehitys eteni muutos- ja täsmennystarpeiden sekä osapuolten voimasuhteiden säätelemänä hyvään suuntaan kunnes korporaatioiden valtataistelu alkoi rappeuttaa sekä käytäntöjä että työkulttuureja.

 

Syntyi motivaatio-, jaksamis-, työturvallisuus-, yhteistyö- ja johtamisongelmia, koska eri osapuolet synnyttivät valtapyrkimysten saastuttamina kuvitelman vastakkainasettelusta työntekijät vs. työnantajat. Luotiin yhteinen harha etujen erisuuntaisuudesta kun ei osattu nähdä ja löytää menettelyjä kaikkien osapuolten yhteiseksi hyväksi: yrityksen tuottavuus > palkanmaksukyky > kilpailukykyiset työehdot ja olosuhteet > huipputyövoiman saanti > hyvä työilmapiiri ja innostus > korkea työhygienia, laatu ja tuottavuus > kilpailukyky yrityksenä ja työn tarjoajana > kehittyvä markkina-asema.

 

Vastakkainasettelun saastuttama työkulttuuri johti työmotivaation laskuun, pomottavaan johtamiseen, rettelöihin, lakkoihin, heikkoon viestintään ja yhteistyöhön sekä näiden seurauksena tuottavuuden, laadun ja yritysten kilpailukyvyn heikkenemiseen ja pahimpana: yhteistyössä tapahtuvan, yhteisen työyhteisön kehittämisen häviämiseen: "olen vaan työssä täällä, ajattelu on pomojen hommaa".

 

Tottakai yritysten kilpailukyvyn heikettyä koko kansantalous vienti- ja verotulojen laskun myötä syöksyi velkakierteeseen koska tulojen vähentyessä ei löytynyt tarvittavaa poliittista tahtoa, taitoa ja rohkeutta menojen sopeuttamiseen, erilaisten tukien ja etuuksien maksamiseen: "ja mehän emme saavutetuista eduista tingi!". Vastakkainasettelun saastuttamaan ajattelutapaan kaatui yritys kansainvälisen kilpailykyvyn palauttamiseen osapuolten yhteisellä ohjelmalla.

 

Tähän liittyy myös merkittävä outous aiheesta keskusteltaessa: kun yrityksissä laskettiin työn teettämisen kokonaiskustannuksia verrattuna esim. Saksaan, jotkut työntekijäjärjestöt väittivät vastaan sanoen palkkatasojen, joka on aivan toinen asia, olevan kilpailkykyiset.

 

Suomen pelastamiseksi tärkein asia on valtavat työttömyyskustannukset lisättynä ylisuurilla runsauden ajalta peräisin olevilla sosiaalietuuksilla ja hyvinvointiyhteiskunta-kuvitelmaan perustuvilla tukimuodoilla. Valitettavasti vallitsevassa puolueiden nelivuotisjaksoissa tapahtuvaan kansansuosio-kilvoitteluun (=populismi) ei mahdu analyyttinen koko kansan pitkäjänteisen yhteishyvän hakeminen. Puolueiden lyhyen aikavälin kannatuksen maksimointipyrkimys voittaa isänmaan edun ja lastemme tulevaisuusedellytysten rakentamisen.

 

No mitä sitten tulee tehdä?

 

Pitää lisätä tuloja ja vähentää vaikuttavuudeltaan heikkoja, siis turhia menoja. Tähän saakka selkeätä, mutta yhteisymmärrys keinoista onkin se iso ongelma. Yhteinen näkemys löytyy vain korvaamalla oman navan eli oman viiteryhmän etuajattelu pitkän aikavälin yhteisen kokonaisedun ajattelulla.

 

Pohjaksi tarvitaan oikea tietoa ja sen viisasta tulkintaa, sen merkityksen analyysia ja sitä kautta oikeita päätelmiä: ihan ensiksi pitää analysoida rahan käytön puolella eri menoerien tolkullisuus eli vaikuttavuus. Esim. jatkuvilla toimintaa pönkittävillä, ei siis startti- ja uudistumisavulla, yrityistuilla ei tutkitusti ole saavutettu juurikaan vaikuttavuutta. Mihin siis perustuukaan mahtava tukiviidakkomme, pelkkiin uskomuksiin ja itsestään selvyyksinä pidettyihin kuvitelmiinko niiden tarpeellisuudesta.

 

Mihin tarvitaan vaikkapa lapsilisiä ja kotihoidon tukia? Mediassamme eräs brittiäiti ihmetteli, miksi Suomessa yhteiskunta maksaa omien lasten hoitamisesta. Me itse emme näköjään osaa kyseenalaistaa omia itsestäänselvyyksiämme. Eikä se ole myöskään poliittisesti korrektia, ”ei me voida, kansa ei tykkää, miten kannatuksenkin kanssa kävisi”.

 

Sodan jälkeen oli tarve tukea syntyvyyttä menetetyn väestön korvaamiseksi, mutta mihin tänä päivänä lapsilisä-käytännön jatkaminen johtaa, yleensäkin: mihin ohjaamme käyttäytymistä kullakin tukimuodolla ja onko seurausvaikutus ollenkaan tarkoituksenmukainen ja yhteistä hyvää edistävä?

 

Minulle on kerrottu, että esim. Bulgariassa eräs kokonainen kansanosa elättää itsensä lapsilisillä. Käytäntöä pitää yllä puolue, joka pysyy vallassa tämän kansanosan kahdella miljoonalla äänellä.

Meidän tulee siis tutkia kaikkien tukien todellinen vaikutus tämän päivän olosuhteissa, ohjaammeko esim. nykyisellä kotihoidon tuilla ja työttömyystukijärjestelmällä ihmisiä työllistymään vai olemaan kotona meidän muiden rahoilla. Olemmeko sittenkin rakentaneet hyvässä tarkoituksessa vastuuttoman muiden kustannuksella loisivan pahoinvointiyhteiskunnan?

 

Itse kuvittelen kymmenien vuosien työyhteisöjen ja julkisten organisaatioiden kehittämiskokemuksella, että puoli vuotta olisi hyvä ja riittävä aika todella itsensä työllistämiseen motivoituneen väliaikaistyöttömän yhteiskunnan rahallisen avun kestoksi. Sinä aikana tilapäistyötön ehtii joko päivittää osaamisensa työmarkkinoiden tarvitsemaksi ja valmentautua sen tehokkaaseen markkinointiin tai sitten luomaan itselleen työpaikan itsenäisenä ammatinharjoittajana tai jonkun työosuuskunnan jäsenenä.

 

Tukien käytössä vaikuttavuus on se olennainen pointti, ei tukia ylläpitävien puolueiden kansansuosio - niin kuin nyt. Tehtävämme on ohjata työväestömme vastuulliseen työllistymseen passiivisen kotona loisimisen sijaan. Mutta, mutta mistä se työ löytyy, miten työtä synnytetään, on paha nyhjästä jos etsivään kouraan jää vain tyhjää kerta toisensa jälkeen! Siinäpä kysymys, pohditaanpa työn synnyttämisen mahdollisuuksia!

 

On taantumuksellista taistella työpaikkojen säilyttämisen puolesta, on turha potkia tutkainta vastaan, se nyt vaan niin, että robotit ovat ihmistä parempia tekemään samanlaina toistuvia liikesarjoja. Tehokkaampia, halvempia, tasalaatuisempia, väsymättömiä eivätkä valita työn yksitoikkoisuutta, tylsyyttä. Ei, kehityksen jarruttaminen ei ole oikea tie, vaan sen vauhdittaminen. On luotava uutta työtä. Mahdollisuuksia on maailma turvoksissa, tarvitaan vaan oikea ajatteluelinten asento, oikea näkövinkkeli, ottakaamme oppia menestyneiden vaikkapa peliyritysten tavasta ajatella. He eivät matki naapureita, eivät ala mansikka- tai minkkifarmareiksi seudun muiden yrittäjien malliin vaan luovat uutta.

 

Liikkeelle tulee lähteä asiakkaista, heidän elämänsä parantamismahdollisuuksista, heitä onnellistavista ideoista. Miten heidän elämäänsä voi helpottaa, tehdä turvallisemmaksi, säästää aikaa, kustannuksia, vaivaa, poistaa turhaa työtä. Missä kaikkialla onkaan vaikkapa tuhlausta: lentokoneet lentävät vajaina, bussit, junat ja henkilöautot ajavat vajailla kuormilla, asunnot, kesämökit toimivat vajaakäytöllä, samoin monet harvoin tarvittavat koneet ja työkalut.

 

Logistiikasta löytyy paljon hyviä kyseenalaistuksia: miksi joudumme käyttämään aikaa, rahaa, vaivaa ja energiaa ostosten kotiin rahtaamiseen, vajaakäyttöisten kulku- ym välineiden ja työkalujen omistamiseen ja varastoimiseen. Tämäntyyppisten kysymysten ratkaisijoiden ansiosta meidän kaikkien ei tarvitse enää hankkia omaa autoa, puimakonetta, kesämökkiä, purjevenettä, matkustaa kaupunkiin elokuviin, viemään kirjeitä postiin, kutoa päreen valossa, syödä tuoreita kasviksia vain kesällä ja syksyisin.

 

Ihmettelin aikoinaan rakennusalan kehittämistyötä avustaessani, miksi te noita samanlaisia laatikoita rakennatte ihmisille kodeiksi vaikka teknologia tarjoaa mahdollisuudet yksilöllisiin ratkaisuihin. Kukin voisi itse digitalisaation tarjoamin keinoin netitse suunnitella itselleen ohjelmiston sisältämistä kaikista vaihtoehdoista käyttötarpeisiinsa sopivat toimivat asuintilat, valita makuunsa ja toisiinsa sopivat materiaalit ja kodin tekniikan sekä valita omiin valmiuksiin suhteutetun toteutustavan - mitä moduuleiden yhteen koostamisesta tekee itse, mitä ostaa valmiina ammattityönä.

 

Kuvitellanpa, miten erilaista asumisemme voisi olla uusia elämää parantaneiden innovaattoreiden työn tuloksena: tekniikka säätää kodin olosuhteet, lämmön, kosteuden, valot, raikkauden ja puhtauden kuhunkin tekemiseen sopivaksi: sängyt ilmestyvät senärakenteista yötä varten, ruuanlaittoratkaisu tekee niin halutessani ohjelmoimani sapuskat  tilaamistani, kotiin tuoduista raaka-aineista jatkojalostaen käyttämättömät ainesosat energiaksi tai uusiotuotteiksi, multimediajärjestelmäni tuo haluamani viihteen kotiin haluamaani aikaan, oman osuuteni tekemisestä voin mitoittaa kulloisenkin taitotasoni, mieltymysteni ja harjoitteluinnostukseni mukaan - ahkeroiden tai käydä valmiiseen pöytään.

 

Huomispäivän työ ei tule olemaan edes pääsääntöisesti ulkoa tarjottu toimeentulon ja ajankäytön mielekkyyden mukanaan tuoma hyödyke vaan yhä useammin omatoimisesti touotettua joko oman elannon hankkimista tai muiden sulostuttamista. Yhteiskunta voi auttaa esim. toteuttamalla jälleen Iso jako -tyyppisen maaomaisuuden osituksen niin että jokaisella, etenkin työttömyyden kohdanneilla on lähiympäristössä käytettävissä joko oma tai osuuskuntamuotoinen kimppapalsta ravintonsa kasvattamiseksi. Tietenkin joka paikkakunnalla on tarjolla asiantunteva viljelyn ja niiden ruuaksi jalostamisen valmennusapu.

 

Näin päästään pitkälti eroon myös tämän päivän sairastuttavan kemikalisoidun ravinnon aiheuttamista kansanterveys- ja ylipainohaitoista, tylsästä toimettomuudesta ja sen aiheuttamasta alkoholin liikakäytöstä, uusavuttomuudesta, yksinäisyydestä (viljelyosuuskunnat), vastuuttomasta loisimisesta ja ennenkaikkea: kaikki turhat miljardeja vievät työttömyys- ja muut toimeentulotuet ja -lisät voidaan lopettaa.

Muiden maiden kansalaisetkin pikkuhiljaa lopettaisevat naureskelun suomalaisten hölmöilylle: ne ohjaa kansalaisensa laiskuuteen ja verorahoilla loisimiseen maksamalla ihmisille oman kodin hoitamisesta, lasten synnyttämisestä ja hoitamisesta, ylihintaisen asunnon ylläpidosta ja jopa työn vieroksumisesta.

  • Älä ihmeessä, onko totta, sinnehän meidänkin pitää muuttaa
  • joo mutta miten sinne pääsis, kun ei tullut hankittua minkäänmoista ammattia
  • ei se mitään, tekeydyt hätää kärsiväksi pakolaiseksi - ilmoitat vaan heti rajalla hakevasi turvapaikkaa, kyllä ne pöljät Sinut elättää, hommaavat asunnonkin ja maksavat helkkarinmoista päivärahaa, herroiksi siellä elät, ei huolta huomisesta
  • entäpä jos eivät huoli, jos eivät usko hätää kärsiväksi
  • ei huolta, kieltäydyt vaan muina miehinä palautuksesta ja hommaat itsesi vankilaan, melkein samantasoisen ylläpidon saat, sapuskat, asunnon ja jopa harrastus- ja opiskelumahdollisuudet. Hommaat sen puuttuvan ammatin ja pääset siellä sitten lusimisen jälkeen töihin - niin ja sitten jos työnteko ei huvita, rupeet pitkäaikaistyöttömäksi, ne maksaa Sulle siitäkin, hengailet sitten vaan kulmilla ja yrittelet noilla samettisilmilläs hurmata paikallisia tyttölapsia, ne kuule katsoo silmiin ja kaikkee…

 

Menojen vähentämisen ohella mainitsin tarpeen kasvattaa tuloja. Siihenkin tuli vastaus uusyrittäjyyden tolpilleen lietsomisen kautta, samalla kun turhien tukien ja lisien hukkaputki saadaan tukittua, verotulot lisääntyvät työllistymisasteen kasvun luonnollisena seurauksena. Ja muuten, onkohan jo laskettu, paljonko ihan oikeasti säästyy, kun hallitsemattoman maahanmuuton hukkaputki tukitaan ja otetaan rajan yli vain oikeasti hädänalaisiksi tutkitut ja välittömästi töihin tarvittavat.

 

Tämänkaltaisten päätelmien löytämiseen tarvitaan miellyttämisen tarpeesta ja mielipide-korrektiudesta vapaata, nykytilannetta riittävän kaukaa näkevää ja ajalliseti pitkäjänteistä, tosiasioihin keskittyvää katsantoa ilman pinttyneitä uskomuksia, asenteita ja ”virallisia” totuuksia. Vaikka tämä uudistusohjelma on tepsivä, ongelmaksi jää sellaisen hallituksen kokoonsaaminen, jolla riittävä 4-vuotis -populismista vapaa rohkeus toteutukseen.

]]>
11 http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236072-tolkun-meininki-tyohon-ja-tyollisyyteen#comments Työ Työllisyys Työttömyys Työttömyystuki Mon, 24 Apr 2017 08:54:30 +0000 Esko Vesa http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236072-tolkun-meininki-tyohon-ja-tyollisyyteen
Kaikkea palkkatyötä pitää arvostaa! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235073-kaikkea-palkkatyota-pitaa-arvostaa <p>Keskiluokkaisen duunarin asianajaminen on myös yhteiskunnallisesti hyvin tärkeää, että yhteiskunnassa säilyy joku parempi taloudellinen tila jota kansalaiset voivat mahdollisimman yhdenvertaisesti tavoitella.</p><p>Ei tietenkään pidä unohtaa matalapalkkaduunareita ja siksi olen itse minimipalkkalain kannalla, kuten vasemmistoliiton eduskunta-vaaliohjelmassa luki taannoin. Alle 10 euron tuntipalkan ei pitäisi kenenkään tehdä töitä Suomessa, vaikka nyt on pakko vielä tehdä.</p><p>Työn arvostaminen pitäisi nousta jokaisella yhteiskunnan tasolla siihen arvoon, etteivät suomalaiset sodan jälkeen huhkineet kunnon duunarit joudu tuonpuoleisessa häpeään!</p><p><img alt="smiley" height="23" src="http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/regular_smile.png" title="smiley" width="23" /></p><p>Inpsiroiduin Demokraatti-lehden jutusta:</p><p><a href="https://demokraatti.fi/lauri-ihalainen-palkansaajapuoli-ei-kesta-yhtaan-uusia-tyontekijoiden-asemaan-ja-turvaan-liittyvia-heikennyksia/">https://demokraatti.fi/lauri-ihalainen-palkansaajapuoli-ei-kesta-yhtaan-uusia-tyontekijoiden-asemaan-ja-turvaan-liittyvia-heikennyksia/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskiluokkaisen duunarin asianajaminen on myös yhteiskunnallisesti hyvin tärkeää, että yhteiskunnassa säilyy joku parempi taloudellinen tila jota kansalaiset voivat mahdollisimman yhdenvertaisesti tavoitella.

Ei tietenkään pidä unohtaa matalapalkkaduunareita ja siksi olen itse minimipalkkalain kannalla, kuten vasemmistoliiton eduskunta-vaaliohjelmassa luki taannoin. Alle 10 euron tuntipalkan ei pitäisi kenenkään tehdä töitä Suomessa, vaikka nyt on pakko vielä tehdä.

Työn arvostaminen pitäisi nousta jokaisella yhteiskunnan tasolla siihen arvoon, etteivät suomalaiset sodan jälkeen huhkineet kunnon duunarit joudu tuonpuoleisessa häpeään!

smiley

Inpsiroiduin Demokraatti-lehden jutusta:

https://demokraatti.fi/lauri-ihalainen-palkansaajapuoli-ei-kesta-yhtaan-uusia-tyontekijoiden-asemaan-ja-turvaan-liittyvia-heikennyksia/

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235073-kaikkea-palkkatyota-pitaa-arvostaa#comments Matalapalkka-alat Minimipalkkalaki SDP Työ Wed, 05 Apr 2017 11:04:04 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235073-kaikkea-palkkatyota-pitaa-arvostaa
Nuori elämänsä kynnyksellä - kysymyksiä paljon, vastauksia vähän! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234910-nuori-elamansa-kynnyksella-kysymyksia-paljon-vastauksia-vahan <p>Sain aamulla klo 7.45 kännykkääni viestin abilta, tyttäreni pojalta.</p><p>Kysymys kuului, mentäiskö tänään syömään Sellon kiinalaiseen?</p><p>Tästä oli puhuttu jo viime viikolla. Olin luvannut, mutta yllätyin kellonajasta. Yleensä poika nukkuu pitkään.</p><p>Kieltämättä, hieman huolestuin.</p><p>Ehdotin klo 13, jolloin pahimmat ruuhkat on ohi. Hyvä, hyvä, tavataan klo 12.45 heidän kotipihallaan.</p><p>Ajelemme pieniä sivuteitä Selloon. Matkan aikana kyselen kaikenlaista. Pojan mielestä liikakin.</p><p>Olivat valvoneet kavereiden kanssa edellisen yön, pelaten. Valvotun yön jäljiltä hieman väsytti.</p><p>Kirjoitukset menivät hyvin, mutta vielä on pari lukionkurssia. Jäivät, kun ei jaksanut.</p><p>Niistäkin on jo nyt sovittu opon ja kuviksen opettajan kanssa.</p><p>Ikuinen&nbsp;kummastelija minussa miettii, miten ihmeessä tuo poika, jonka synnytyksessä olin mukana, jota kävin hoitamassa Irlannissa, jonka kanssa matkustin kaksin lentäen vaarallisilla reiteillä, istuu nyt vierelläni ja haukottelee.</p><p>Sellon kiinalainen on täynnä. Pöytää on mahdotonta saada. Kysyn astiankerääjätytöltä, voisiko hän&nbsp;nähdä missään vapaata. Hän toteaa. että ottakaa vaan tuo &#39;varattu&#39; pöytä&#39;!</p><p>Niinpä, saimme neljän hengen pöydän.</p><p>Ruokailimme levollisina ja nauttien.&nbsp; Lopulta kysyin pojalta, mikä hänen elämässään on tärkeintä.</p><p>Miettimättä hän totesi. Läheiset.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain aamulla klo 7.45 kännykkääni viestin abilta, tyttäreni pojalta.

Kysymys kuului, mentäiskö tänään syömään Sellon kiinalaiseen?

Tästä oli puhuttu jo viime viikolla. Olin luvannut, mutta yllätyin kellonajasta. Yleensä poika nukkuu pitkään.

Kieltämättä, hieman huolestuin.

Ehdotin klo 13, jolloin pahimmat ruuhkat on ohi. Hyvä, hyvä, tavataan klo 12.45 heidän kotipihallaan.

Ajelemme pieniä sivuteitä Selloon. Matkan aikana kyselen kaikenlaista. Pojan mielestä liikakin.

Olivat valvoneet kavereiden kanssa edellisen yön, pelaten. Valvotun yön jäljiltä hieman väsytti.

Kirjoitukset menivät hyvin, mutta vielä on pari lukionkurssia. Jäivät, kun ei jaksanut.

Niistäkin on jo nyt sovittu opon ja kuviksen opettajan kanssa.

Ikuinen kummastelija minussa miettii, miten ihmeessä tuo poika, jonka synnytyksessä olin mukana, jota kävin hoitamassa Irlannissa, jonka kanssa matkustin kaksin lentäen vaarallisilla reiteillä, istuu nyt vierelläni ja haukottelee.

Sellon kiinalainen on täynnä. Pöytää on mahdotonta saada. Kysyn astiankerääjätytöltä, voisiko hän nähdä missään vapaata. Hän toteaa. että ottakaa vaan tuo 'varattu' pöytä'!

Niinpä, saimme neljän hengen pöydän.

Ruokailimme levollisina ja nauttien.  Lopulta kysyin pojalta, mikä hänen elämässään on tärkeintä.

Miettimättä hän totesi. Läheiset.

 

]]>
4 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234910-nuori-elamansa-kynnyksella-kysymyksia-paljon-vastauksia-vahan#comments Epävarma tulevaisuus Opiskelu Oppi 1.1: Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen. Työ Mon, 03 Apr 2017 15:26:58 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234910-nuori-elamansa-kynnyksella-kysymyksia-paljon-vastauksia-vahan